Category: Ajankohtaista

Julkista taloutta vahvistettava koronakriisin jälkeen

Valtiontalouden tarkastusviraston ekonomistit arvioivat, että Suomen finanssipolitiikka on koronapandemian aikana tukenut taloutta asianmukaisesti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vuosittaisen finanssipolitiikan valvonnan raporttinsa. Raportin mukaan hallituksen toteuttama finanssipolitiikka elvytti kansantaloutta asianmukaisesti koronavuonna 2020. Valtiontalouden menokehyksiä on kuitenkin jatkossa tärkeää noudattaa, jotta menotaso ei muutu ennakoimattomasti.

VTV:n finanssipolitiikan valvonnan ekonomistien mukaan finanssipolitiikassa tulee varmistaa, että julkinen talous vahvistuu, kun normaaliaikaan päästään palaamaan. Suhdannetta tukevat elvyttävät toimet ovat olleet perusteltuja vuonna 2021. Vuodelle 2022 suunniteltu finanssipolitiikka puolestaan on kiristävää tähän vuoteen verrattuna ja tasaa suhdannetta.

VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler painottaa, että finanssipoliittisessa päätöksenteossa ja finanssipolitiikan analyysissä on arvioitava suhdannetilannetta mahdollisimman monipuolisesti.

”Suhdanneindikaattorimme mukaan talous on toipunut kuluvana vuonna melkein yhtä voimakkaasti kuin se romahti edellisvuonna. Siihen nähden tämän vuoden finanssipolitiikka on osoittautumassa väljäksi tämänhetkisin tiedoin”, Strifler sanoo.

Finanssipoliittisia sääntöjä pöyhitään

EU otti keväällä 2020 finanssipoliittisessa sääntelyssä käyttöön poikkeuslausekkeen, joka sallii jäsenmaiden poiketa julkista taloutta koskevista tavoitteista. EU-sääntöjen poikkeustilanteen vuoksi myös kotimaiset lakisääteiset julkisen talouden tavoitteet ovat tällä hetkellä väljät. 

Tällä hetkellä finanssipoliittisia lakisääteisiä sääntöjä suurempi käytännön merkitys on velkasuhteen kasvun taittamistavoitteella, joka on asetettu hallituksen kestävyystiekartassa. Sitten, kun poikkeukselliset olosuhteet lakkaavat, ohjaa lainsäädäntökin taas vahvistamaan julkista taloutta Suomessa.

EU:ssa pohditaan parhaillaan finanssipoliittisten sääntöjen muuttamista. Sääntöjen ongelmia ovat olleet muun muassa niiden heikko noudattaminen, monimutkaisuus ja sääntöjen suhdanteita voimistavat piirteet.

”Sääntöuudistukset voivat muuttaa paljonkin johtopäätöksiä esimerkiksi siitä, täyttääkö Suomen velkasuhteen ennakoitu kehitys tällä vuosikymmenellä sääntöjen vaatimukset. Sääntöjen sisällöllä on siis konkreettista merkitystä Suomellekin, varsinkin nyt, kun velkasuhteemme on kasvanut, ekonomisti Leena Savolainen sanoo.

Finanssipolitiikan poikkeuslauseke on voimassa vuoden 2022 loppuun. EU-komission tavoite on, että yhteisymmärrys säännöistä saavutetaan hyvissä ajoin ennen kuin poikkeuslausekkeesta luovutaan. Euroopan finanssipoliittinen komitea on pitänyt jopa haitallisena, jos sääntöihin palataan ilman, että niitä uudistetaan.

”EU-maiden finanssipolitiikan valvojien verkosto, johon myös VTV:n finanssipolitiikan valvonta kuuluu, pitää tärkeänä selkeitä sääntöjä, jotka on testaamalla todettu toimiviksi. Sääntöjen tulisi tukea velkakestävyyttä”, Savolainen sanoo.

Tutustu uuteen julkaisuun: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021.

Kryptomarkkinat

Entä sitten maailman kryptomarkkinat? Kuten kaikki muukin kansainvälinen talous, myös ne ovat olleet melkoisessa turbulenssissä koko loppuvuoden, isotkin valuutat kuten Bitcoin jaaa Ethereum ovat heiluneet kymmeniä prosentteja, mutta kokonaissuunta on kuitenkin yhä ylöspäin. Siinä missä pienet valtio ovat jopa ottaneet kryptovaluutat ja lohkoketjut viralliseksi valuutaksi, suurin osa valtioista yhä suhtautuu kryptoihin suurella varovaisuudella. Itse lohkoketjuteknologia sen sijaan nousee entistä useammin mediassa esille eri liiketoiminta-alojen parissa. Ehkä sittenkin nyt ja viimeistään nyt olisi aika hieman perehtyä mistä kryptovaluutoissa on kyse.

Siinä missä Bitcoiniin uskoneet ovat voineet ansaita jo tuhansien prosenttien tuloksen, moni muu on jo ehtinyt viime vuosien aikana tehdä liiankin hätäisiä sijoituspäätöksiä huomaten lopulta, että omista sijoituksista on lähtenyt kymmeniä prosentteja sen sijaan, että sijoitukset olisivat tuottaneet mitään. Kryptomarkkinoilla, kuten muillakin sijoitusmarkkinoilla, ajalla ja kärsivällisyydellä on suuri merkitys.

Suvi Ruoppa Netsin Suomen maajohtajaksi – yhtiö on valmis maksutapojen voimakkaaseen muutokseen

Suvi Ruoppa (34) on nimitetty Euroopan suurimpiin kuuluvan maksupalveluyhtiö Netsin Suomen maajohtajaksi. Ruoppa on työskennellyt Netsin palveluksessa vuodesta 2015 lähtien liiketoiminta-analyytikkona ja, nyt viimeisimpänä, kaupallisena johtajana.  
 
”Nets on johtava maksuratkaisujen toimittaja Suomessa ja on ilo työskennellä alan parhaimpien osaajien kanssa. Olen erityisen ylpeä ja iloinen siitä, että tätä mahdollisuutta tarjottiin minulle perhevapaani aikana. Se kertoo paljon paitsi avoimesta yrityskulttuuristamme myös koko yhteiskunnan muuttuvista asenteista.” 
 
Ruoppa astuu tehtäväänsä hetkenä, jolloin kuluttajien maksutapatottumukset ovat muuttumassa voimakkaasti.  
 
”Uusimpia ilmiöitä on, että maksamisesta on tulossa näkymättömämpää ja sitä kautta myös sujuvampaa ja helpompaa. Jo nyt on olemassa myymälöitä, joissa ei ole kassaa laisinkaan”, Ruoppa sanoo.   
 
“Toki on huomioitava, että maksutapatottumukset vaihtelevat suuresti eri maissa. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, käteisen käyttö vähenee jatkuvasti, kun taas monissa muissa Euroopan maissa käteinen on vielä voimissaan”, Ruoppa toteaa.  
 
Maksupalveluala on kehittynyt viime vuosina ennätysvauhtia. Ala on muuttumassa yhä kansainvälisemmäksi ja toimijat ovat yhdistäneet voimiaan säilyttääkseen kilpailukykynsä.  
 
Tämä näkyy myös Nets Groupin kehityksessä. Nets aloitti vuonna 2010 tanskalais-norjalaisena yrityksenä ja laajeni vuonna 2012 Suomeen Luottokunnan oston myötä. Tänä vuonna Nets yhdisti voimansa italialaislähtöisen Nexi Groupin kanssa, jolloin syntyi yksi Euroopan suurimmista maksupalvelujen tarjoajista.
 
“Sulautuminen Nexi Groupin kanssa on tuonut meille uudenlaisen mahdollisuuden kehittää digitaalisia maksuratkaisuja. Suomalaiset ovat Euroopassa innokkaimpia uusien maksutapojen käyttöönottajia ja haluamme tuoda uusia vaihtoehtoja maksamiseen. Teemme maksamisesta helppoa, sujuvaa ja luonnollisesti turvallista.” 
 

Nets
Me Netsillä uskomme, että yksinkertaisemmat maksamisen ratkaisut ovat kasvun ja kehityksen perusta – niin liiketoiminnassa kuin yhteiskunnassakin. Nets on osa Nexiä, Euroopan johtavaa maksuteknologiayhtiötä. Lisää Netsistä: www.nets.eu 

Yksityissijoittajien osakekauppa marraskuussa: Omikron vilkastutti kaupankäyntiä

Marraskuussa Nordnetin suomalaisasiakkaat kevensivät kotimaisia pörssiosakkeita arvo-osuustileiltä 45 miljoonalla eurolla. Osakesäästötileille kotimaisia pörssiosakkeita netto-ostettiin kahdella miljoonalla eurolla. Suomalaiset yksityissijoittajat kasvattivat omistuksiaan selvästi ulkomaisissa pörsseissä.

Koko Helsingin pörssin euromääräinen vaihto väheni vuodentakaisesta marraskuusta 4,0 prosenttia. Kaupankäynti kuitenkin nousi lokakuun euromääräisestä aktiviteetista 11,2 prosenttia. Edellisvuoden vertailukaudesta koko pörssin kauppojen kappalemäärät kasvoivat 5,6 prosenttia. Pörssin kappalemääräinen kaupankäynti vilkastui myös viime kuuhun nähden 8,4 prosenttia.

Yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien online-välittäjien (Nordnet, Danske Bank, Nordea ja Pohjola) kautta kauppoja toteutettiin euromääräisesti 30,5 prosenttia viime vuoden marraskuuta enemmän. Kauppamäärissä yksityissijoittajien aktiviteetti nousi lokakuusta 11,3 prosenttia Nordnetin ollessa edelleen yksityissijoittajien suurin online-välittäjä 10,3 prosentin osuudellaan kauppojen kappalemäärästä.

Kaupankäynti vilkastui ja ulkomaisten pörssien suosio kasvoi

• Marraskuussa Nordnetin suomalaisasiakkaiden kauppa-aktiviteetti oli odotetusti korkeammalla tasolla kuin lokakuussa. Kaupankäynti lisääntyi etenkin kansainvälisille markkinoille. Ulkomaisissa pörsseissä toteutettiin suomalaisten yksityissijoittajien netto-ostoja jopa 40 miljoonalla eurolla ja erityisesti autosektorin yhtiöt olivat vilkkaasti vaihdettuja Volvo Carsin ja Teslan viitoittaessa tietä. Kaikkiaan marraskuu oli kauppa-aktiviteetilla mitattuna ajoittain verrattavissa jopa kuluvan vuoden alun vilkkaimpiin ajanjaksoihin, kertoo Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen.

Omikron ei ole vielä aiheuttanut ostoryntäystä

• Marraskuun lopussa omikronista käynnistynyt kurssiturbulenssi kasvatti varovaisuutta, mutta vain maltillisesti. Kauppatilastojen valossa pandemian käänne vaikuttaisi olevan hallittavaksi koettu riski, sillä Helsingin pörssissä vastikään nähty vajaan neljän prosentin lasku on jäänyt rajalliseksi verrattuna viime vuonna tilapäisesti koettuun vajaan 40 prosentin laskuun. Osaltaan osakkeiden kiinnostavuutta on tukenut viimeaikainen inflaatio, joka on tehnyt pankkitilille säästämisestä entistäkin heikkotuottoisempaa ostovoiman kehityksen näkökulmasta, jatkaa Tuppurainen.
• Marraskuun kolmen viimeisen pörssipäivän aikana Nordnetin suomalaisasiakkaat kevensivät osakepainoa Helsingin pörssissä maltillisesti noin neljällä miljoonalla eurolla. Omikronin vuoksi sijoittajakansa ei siis ole vielä iskenyt reipasta ostovaihdetta päälle, taustoittaa Tuppurainen.

Sampoa, Nestettä ja listautujia ostettiin

• Sampo oli Nordnetin suomalaisasiakkaiden keskuudessa marraskuun netto-ostetuin osake kymmenen miljoonan euron lisäyksellä. Yhtiö on myös noussut eri osakesäästötilien määrällä mitattuna omistetuimmaksi osakkeeksi. Tämä viestii siitä, että nykyisessä markkinatilanteessa moni sijoittaja haluaa painottaa ennustettavaa osinkovirtaa. Helsingin pörssin suuryhtiöistä ostokiinnostusta herätti myös 35 prosenttia kurssihuipuistaan laskenut Neste. Lisäksi useat syksyn listautujat kiilasivat kymmenen netto-ostetuimman joukkoon marraskuussa, sanoo Tuppurainen.

Lähtökohdat viittaavat vilkkaaseen vuodenvaihteeseen

• Vuodenvaihteen lähestyessä salkkuja tyypillisesti muokataan uuteen asentoon niin verotuksen kuin myös tulevan vuoden näkymien ja osinkosijoitusten mukaan. Perinteisesti joulukuu on ollut myös vilkas uusasiakaskuukausi. Tämä vuosi tuskin muodostaa poikkeusta pankkitalletusten reaalituoton kärsiessä inflaatiosta, kun samaan aikaan Helsingin pörssin yhtiöiltä voi odottaa ensi vuodelta mahdollisesti jopa ennätyksellistä osinkopottia, ennakoi Tuppurainen.

Lisätietoja antaa: Suvi Tuppurainen, Nordnet Suomen maajohtaja, +358 50 380 3877, suvi.tuppurainen@nordnet.fi

Taulukko 1. Osakevaihto ja -kauppojen määrä online-välittäjillä (Nordnet, Danske Bank, Nordea ja Pohjola)

Lähde: Nasdaq OMX Nordicin virallinen kuukausitilasto

Taulukko 2. Nordnet Suomen 10 ostetuinta ja myydyintä osaketta arvo-osuustilillä – marraskuu 2021

Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntitilasto

Taulukko 3. Nordnet Suomen 10 ostetuinta ja myydyintä osaketta osakesäästötilillä – marraskuu 2021

Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntitilasto

Suomen rahastomarkkinat päätymässä vuonna 2021 kaikkien aikojen ennätykseen

Suomalaisten rahastosijoittajien määrä on ylittänyt jo miljoonan rajan, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Näyttääkin siltä, että rahastomarkkinat ovat päätymässä kaikkien aikojen ennätykseen, kun rahastoissa oleva varallisuus Suomessa lähenee 160 miljardia euroa (Finanssialan rahastoraportti 10/21), ja se on lokakuun loppuun mennessä kasvanut vuonna 2021 noin 20 miljardia. Nordean hallinnoimiin rahastoihin on sijoitettu noin 40 prosenttia kaikista suomalaissijoittajien nettorahastosijoituksista.

Rahastomarkkinoiden kasvu johtuu sekä rahastojen kovasta arvonnoususta että kasvavista uusista sijoituksista. Suomalaiset ovat lisänneet sijoituksia Nordean rahastoihin lokakuuhun 2021 mennessä 3,3 miljardilla. Se on yli kaksinkertainen määrä merkittäviin kilpailijoihin verrattuna.

”Olen todella ilahtunut, että suomalaiset ovat löytäneet rahastosijoittamisen vaivattomuuden ja helppouden. Eniten sijoituksia meillä onkin kertynyt erilaisiin yhdistelmärahastoihin, joissa hajautus ja riskitaso ovat valmiiksi jokaiselle sopivaksi katsottu. Toinen iso megatrendi on vastuullisuus. Vaikka kaikissa Nordean rahastoissa sovelletaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita, yli puolet asiakkaista valitsee vielä erityisen vastuullisesti hoidetun rahaston”, kertoo Nordean pohjoismaisen rahastoyhtiön toimitusjohtaja Tanja Eronen.

Kasvavien uusien sijoitusten taustalla on kotitalouksien kasvanut säästäminen korona-aikana, kun etenkin palveluiden ja matkailun kulutusmahdollisuudet ovat olleet aiempaa rajatumpia. Vaikka säästämisaste on alkanut alenemaan talouden avautuessa ja kulutuksen piristyessä, odotetaan rahastosijoitusten suosion jatkuvan yritysten ja instituutioiden lisäksi myös yksityissijoittajien osalta.

”Suomalaisilla kotitalouksilla on 120 miljardia talletuksia, joille ei tällä hetkellä saa juuri tuottoa ja inflaation kiihtyessä pankkitalletusten ostovoima heikkenee aiempaa nopeammin. Tilillä kannattaa pitää puskuria yllättäviä menoja varten, mutta pidempiaikaiseen säästämiseen tarkoitetuilla talletustileillä rahat eivät enää säilytä varallisuuden arvoa, saati kasvata sitä”, muistuttaa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Ennätyksien taustalla poikkeuksellinen markkinavuosi

Erityisesti osakemarkkinoiden vahva kehitys tänä vuonna on nostanut myös rahastosijoitusten arvoja.

”Yritysten vahva tuloskunto on kirittänyt osakemarkkinoiden tuotot päälle kahdenkymmenen prosentin, vaikka arvostuskertoimet ovat samalla hieman laskeneet. Joukkolainamarkkinoilla sen sijaan on ollut haastavampaa, kun inflaation kiihtyminen ja elpyvät talousnäkymät ovat nostaneet markkinakorkoja. Korkojen noustessa joukkolainojen arvot laskevat. Lisäksi korkotaso vuoteen lähdettäessä oli erittäin matala. Joukkolainasijoitusten arvot ovatkin laskeneet prosentin, pari tänä vuonna”, kertoo Nordean päästrategi Antti Saari.

Nordean osakerahastoista löytyykin useita rahastoja, jotka ovat tuottaneet vuoden alusta yli 30 prosenttia. Vuosi on kohdellut myös kohtuullisen eri tavalla erilaisia osakkeita. Siinä missä kiinalaiset osakkeet ovat loppuvuodesta painuneet, on taas Intia porskuttanut pidempään.

”Parhaiten tuottaneiden rahastojen listalta löytyy lähinnä aktiivisia rahastoja ja ainoana poikkeuksena listalta löytyy indeksiä pienin parannuksin seuraava North American Enhanced-rahasto. Vastuullinen sijoittaminen on ollut myös vuoden trendi ja Nordean parhaiten tuottaneiden rahastojen listalta löytyy esimerkiksi korkein vastuullisuuskriteerein sijoittava Tasa-arvorahasto”, iloitsee Eronen.

Suomalaisten säästäminen lisääntyi pandemian aikana

Tänään julkaistun Eurooppalaisen kuluttajien maksutaparaportin mukaan suomalaiset kuluttajat uskovat eurooppalaisia todennäköisemmin oman taloutensa palaavan pandemiaa edeltäneeseen normaalitilaan. Suomalaisista 39 prosenttia sanoo, että koronapandemia on lakannut vaikuttamasta tai se ei ole koskaan vaikuttanutkaan negatiivisesti heidän talouteensa. Koko Euroopassa vastaava luku on 29 prosenttia. Silti huoli inflaatiosta varjostaa suomalaisten luottamusta omaan talouteen. Naisista yli 70 prosenttia pelkää hintojen nousun vaikuttavan taloudelliseen hyvinvointiinsa. Suomalaiset haluavatkin parantaa entisestään omia talouslukutaitojaan ja opettaa lapsilleen järkevää rahan käyttöä.

Intrumin vuosittaisen, 24 maassa tehtävän tutkimuksen mukaan koronakriisi on vaikuttanut eri tavoin Euroopan maihin ja väestöryhmiin. Suomen talous on elpynyt koronasta monia muita maita nopeammin ja suomalaisista 79 prosenttia sanoo työllisyystilanteensa pysyneen samana koko pandemian ajan, kun Euroopan keskiarvo on 72 prosenttia. Lähes neljä kymmenestä suomalaisesta kertoo, että pandemia on lakannut vaikuttamasta tai sen vaikutus omaan taloudelliseen tilanteeseen on päättynyt. Eurooppalaisten kuluttajien keskuudessa vastaava luku oli kolme kymmenestä.

Työpaikkojen säilyminen yhdessä pandemiaan liittyvien rajoitustoimenpiteiden kanssa on myös lisännyt suomalaisten mahdollisuutta säästää tulevaisuutta varten ja yli puolet (53 %) suomalaisista sanookin taloudellisen tilanteensa pysyneen samana kuin ennen pandemiaa. Kuitenkin miehistä kolmannes sanoi olevansa hiukan tai merkittävästi huonommassa taloudellisessa tilanteessa kuin ennen pandemiaa, naisilla vastaava luku oli 37 prosenttia. Eurooppalaisista 37 prosenttia sanoi taloudellisen hyvinvointinsa olevan huonompi kuin ennen pandemian alkua 2020.

Inflaatio voi aiheuttaa ongelmia osalle kotitalouksista

Vaikka suomalaisten säästämisaste on kuluneen vuoden aikana kokonaisuudessaan kasvanut, inflaatio ja mahdollinen korkojen nousu voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa. 66 prosenttia suomalaisista pelkää kuluttajahintojen kasvun vaikuttavan omaan taloudelliseen hyvinvointiinsa, naiset (71%) vielä miehiä enemmän (60%). 18 prosenttia suomalaisista myös kertoo, etteivät he yritä ymmärtää kuinka korkojen muutokset vaikuttavat omiin velkasitoumuksiinsa. Joka kuudes suomalainen ja erityisesti työuransa alussa olevat milleniaalit sanovat, etteivät tiedä velkojensa kokonaismäärää.

”Tutkimuksen mukaan hyvätuloisilla on ollut mahdollisuus säästää enemmän, kun matkustelu ja muut vapaa-ajan aktiviteetit eivät ole olleet pandemian aikana mahdollisia. Sen sijaan pienituloiset elävät ahdingossa jo valmiiksi ja tälle ryhmälle myös velat kerääntyvät helpommin. Jos kuluttajahinnat nousevat, niin todennäköisemmin vaikeammassa asemassa tulevat olemaan nuoret ja pienituloiset kotitaloudet. Uusien perintätapausten määrä on kuluvan vuoden aikana kuluttajilla onneksi vähentynyt eli suurin osa kuluttajista pystyy maksamaan luotot ja erääntyvät laskut ennen kuin ne siirtyvät perintään”, kertoo Juha Iskala, Intrumin myyntijohtaja.

Suomalaiset opettavat lapsilleen järkevää rahan käyttöä eurooppalaisia enemmän

Pandemian aiheuttama tulojen pieneneminen tietyillä aloilla ja epävarmuus kriisin jatkumisesta tarkoittaa, että nyt jos koskaan kuluttajilla pitäisi olla tarpeeksi kykyä ymmärtää talouden peruskäsitteitä ja vaikutusmekanismeja hallitakseen omaa talouttaan. Suomalaisista 85 prosenttia sanoo omaavansa hyvät tai erinomaiset talouslukutaidot, kun vastaava luku Euroopassa on 82 prosenttia. 66 prosenttia suomalaisista on valmiita käyttämään ylimääräistä aikaa opettaakseen talouden käsitteitä lapsilleen Euroopan keskiarvon ollessa 57 prosenttia. Vanhemmista myös 63 prosenttia varoittaa velan ottamiseen liittyvistä riskeistä. Eurooppalaisista vanhemmista näin sanoo 60 prosenttia.

”Vanhemmat ymmärtävät, että on tärkeää aloittaa talouskasvatus jo varhaisessa iässä, joten tämä tutkimustulos on erittäin myönteinen asia. Ongelmaksi saattaa nousta se, ettei kaikilla vanhemmilla ole tarpeeksi tietoa talousasioista. Onneksi moni koulu jo jakaa vanhempien vastuuta tässä asiassa ja on ottanut vähintäänkin vapaaehtoisiin kurssivalikoimiin talousoppiaineen”, jatkaa Iskala.

Tietoja tutkimuksesta

Intrumin Eurooppalainen kuluttajien maksutapatutkimus (European Consumer Payment Report) tutkii eurooppalaisten kuluttajien arkea; heidän kulutuskäyttäytymistään, maksukykyään sekä taloudenhallintaansa. Raportti perustuu Longituden 24 Euroopan maassa toteuttamaan ulkoiseen kyselyyn ja tutkimukseen.

Tutkimuksen kenttätyöt tehtiin 21.7. – 26.8.2021 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 012 kuluttajaa ja maakohtainen otanta on vähintään 1000 vastaajaa, joiden ikä on vähintään 18 vuotta. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan maiden väestön sukupuoli- ja ikärakennetta.

Lataa Suomea koskeva raportti

Lataa European Consumer Payment Report 2021

Korkeampikorkoisia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin runsaasti lokakuussa 2021

Lokakuussa suomalaiset kotitaloudet nostivat suomalaisista luottolaitoksista vakuudettomia kulutusluottoja[1] 320 milj. euron edestä, mikä on 5,0 % enemmän kuin syyskuussa. Vuoden takaiseen verrattuna lokakuussa 2021 nostettiin vakuudettomia kulutusluottoja 15,5 % enemmän. Yhden kuukauden aikana vakuudettomia kulutusluottoja on nostettu enemmän ainoastaan heinäkuussa 2020. Lokakuussa 2021 vakuudettomista kulutusluotoista kasvoi pelkästään muiden kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen nostomäärä. Niitä nostettiin yhteensä 215 milj. euron edestä eli 15,8 % enemmän kuin syyskuussa. Vakuudettomia ajoneuvolainoja[2] nostettiin 105 milj. euron edestä, mikä on 11,9 % vähemmän kuin syyskuussa.

Vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko (6,72 %) nousi lokakuussa väliaikaisen kuluttajaluottojen korkokaton päättymisen jälkeen[3] korkeammaksi kuin ennen väliaikaisen korkokaton alkamista, jolloin keskikorko oli 6,19 % kesäkuussa 2020. Muiden uusien vakuudettomien kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen keskikorko nousi 0,55 prosenttiyksikköä syyskuusta ja oli 8,34 % lokakuussa 2021. Uusien vakuudettomien ajoneuvolainojen keskikorko ei muuttunut syyskuusta ja oli 3,39 %. Lokakuussa 2021 muita vakuudettomia kulutusluottoja kuin ajoneuvolainoja myönnettiin syyskuuta enemmän erityisesti korkeakorkoisia kulutusluottoja tarjoavista luottolaitoksista. Keskikorko näiden toimijoiden myöntämissä uusissa vakuudettomissa kulutusluotoissa oli yli 11 % lokakuussa 2021.

Suomessa toimivien luottolaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 16,6 mrd. euroa lokakuun 2021 lopussa. Kulutusluotoista oli vakuudettomia 6,8 mrd. euroa, vakuudellisia 5,6 mrd. euroa ja tili- ja korttiluottoja 4,2 mrd. euroa. Näiden kulutusluottojen osuus on 69 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat lokakuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 111 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 9,3 %. Asuntolainojen kanta oli lokakuun 2021 lopussa 106,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,1 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 8,0 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli lokakuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 18,1 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] lokakuussa 1,9 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 510 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski syyskuusta ja oli 1,72 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli lokakuun lopussa 96,4 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 39,1 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli lokakuun 2021 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 101,0 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat lokakuussa 53 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli lokakuussa 0,19 %.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.

[1] Pl. tili- ja korttiluotot.

[2] Suomen Pankin rahalaitostilastoissa vakuudettomiin kulutusluottoihin lasketaan myös kulutusluotot, joissa lainan vakuutena on mm. ajoneuvo. Vakuuksiksi hyväksytään ainoastaan ne vakuudet, jotka hyväksytään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Tällaisiin vakuuksiin kuuluu mm. kiinteistö.

[3] Muilla uusilla kuluttajaluotoilla kuin luottokorttiluotoilla ja hyödykesidonnaisilla luotoilla enimmäiskorko oli rajattu 10 prosenttiin 1.7.2020–30.9.2021.

[4] Pl. tili- ja korttiluotot.

Muuta luettavaa muualta:

Junat Kartalla

Junat kartalla -sovelluksella näet missä junat kulkevat realiajassa.

Huawei Watch 3 Pro -älykellossa paljon ominaisuuksia

Huawei Watch 3 Pro -älykellolla voit käydä puheluita eSIM-teknologian avulla, ilman että tarvitsisit puhelintasi. Se käyttää puhelinliittymäsi numeroa, ja siinä on myös useita muita ominaisuuksia, kuten 100 urheilutilaa sisä- ja ulkotiloihin, monipuolinen terveysseuranta Huawei Health -sovelluksella, sekä langaton lataus.

Myydyimnät älypuhelimet ja älykellot vuonna 2022

Esimerkiksi DNA:n tammikuun myydyimpien laitteiden listat täyttyivät suomalaisten suosikkimalleista. 5G-laitteet jatkavat puhelinlistan hallintaa. DNA Älykellojen ja aktiivisuusrannekkeiden hankinta on kiinnostanut hyvinvoinnista kiinnostuneita kuluttajia tammikuussa. Olisiko dna älykello sinulle sopiva?

Klarnalta merkittävät uudistukset kohti vastuullisempaa maksamista – luopuu joustavasta luotosta ja turhista kuluista

Klarna tekee syksyn aikana merkittäviä uudistuksia palveluunsa, tavoitteena asettaa koko luottoalalle uusi standardi. Klarna luopuu esimerkiksi kokonaan monista kuluista sekä jatkuvista luotoista eli lainoista, joilla ei ole päättymispäivää. “Vastuullinen maksaminen on yhä tärkeämpää sekä kuluttajille että kauppiaille ja Klarna haluaa johtaa tätä muutosta”, Suomen maajohtaja Jacob Segercrantz kommentoi.

Klarna on verkkomaksamisen markkinajohtaja, jonka kumppaneihin lukeutuu Pohjoismaiden suurimmat kauppiaat sekä 40% verkkokauppasta. Kuluneen vuoden aikana Klarna on panostanut luottoalan ongelmien ja haasteiden tunnistamiseen, ja toteuttanut muun muassa laajan sisäisen analyysin Pohjoismaiden luottomarkkinasta. Analyysi keskittyi erityisesti Klarnan ja sen kilpailijoiden kautta verkko-ostoksia tekevien kuluttajien maksuehtoihin.

Suomen valtioneuvoston mukaan ylivelkaantuminen on lisääntynyt Suomessa kaikilla mittareilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka verkkokauppa ja sen laskut muodostavat vain pienen osan suomalaisten velkaongelmasta, haluaa Klarna markkinajohtajana luoda pankki- ja luottoalalla painetta vahvistaa kuluttajansuojaa ja tarjota vastuullisia maksamisen ja luoton ottamisen ratkaisuja. Siksi Klarna toteuttaa neljä suurta muutosta, joista jokainen parantaa kuluttajan maksuehtoja ja tekee Klarnasta entistä vastuullisemman maksukumppanin kauppiaille.

”Asemamme markkinajohtajana suo meille sekä mahdollisuuksia että velvollisuuden tehdä parannuksia, jotka vaikuttavat koko alaan. Voimme sysätä muutoksen liikkeelle lisäämällä ymmärrystä luottoalan ongelmakohdista, mutta suurin vaikutus syntyy kun toimimme itse. Poistamme esimerkiksi nyt kaikki ylimääräiset kulut ja lopetamme jatkuvan luoton tarjoamisen kokonaan. Lisäksi tarjoamme asiakkaillemme lisää tukea laskujen ajoissa maksamiseen”, Klarnan toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski kertoo.

Klarnan perustaja ja toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski 

Keväällä pilotoidut muutokset otettiin kuluttajien ja kauppiaiden keskuudessa positiivisesti vastaan ja myös myöhästyneet maksut vähenivät kokeilujen myötä. 

“Vastuullinen maksaminen on yhä tärkeämpää sekä kuluttajille että kauppiaille ja Klarna haluaa johtaa tätä muutosta. On ollut hienoa nähdä miten kauppiaskumppaneistamme niin kotimaiset brändit kuten Vepsäläinen, Reima ja Veke, kuin suuret ulkomaiset yritykset kuten Na-KD, About You, Skincity ja Varner Group (esim. Carlings, Cubus, Dressman & Bikbok)  ovat lähteneet muutoksiin mukaan ensimmäisten joukossa”, Suomen maajohtaja Jacob Segercrantz sanoo. 

Suomen maajohtaja Jacob Segercrantz

Herättääkseen ja ylläpitääkseen läpinäkyvää ja faktapohjaista keskustelua kulutusluotoista Klarna julkaisee tällä viikolla Suomessa myös Wikipink-nimisen verkkosivuston. Sivusto tarjoaa taustatietoa Suomen luottoalasta, nostaa esiin alan ongelmakohtia ja oikoo yleisimpiä väärinkäsityksiä.

“Jatkamme työtämme paremman kuluttajansuojan eteen. Haluamme tuoda esiin luottoalan pahimmat velkaloukut: ikuiset ja vakuudettomat lainat, sekä lainoittajat, jotka käyttävät verkkokauppiaiden asiakasdataa oman asiakaskantansa kasvattamiseen. Tätä muutosta tahdomme olla johtamassa. Asiakkaamme ja kuluttajat ylipäätään kiinnittävät yhä enemmän huomiota vastuullisuuteen – ja fokus ei ole vain vastuullisessa tuotannossa, vaan yhä enemmän myös vastuullisessa maksamisessa”, Siemiatkowski jatkaa.

Muutokset Klarnan tuotekehityksen myötä:

Ei enää jatkuvia luottoja
Jotta kuluttajat eivät jäisi jumiin kalliisiin ja pitkiin maksuaikoihin, Klarna poistaa kassoiltaan mahdollisuuden valita joustavan erämaksun maksutavaksi ja asettaa kaikille uusille luotoille kiinteän päättymispäivän. Klarnan tavoitteena on olla vastuullisten ja kestävää taloutta tukevien maksupalveluiden tarjoaja, jonka kautta voi maksaa turvallisesti ja sujuvasti ja jonka vuoksi yksikään kuluttaja ei joudu lainaloukkuun taivasta hipovine korkoinen ja mataline maksuerineen. Koska kaikilla uusilla luotoilla on kiinteä päättymispäivä, jokainen kuukausittainen maksuerä vähentää merkittävästi velan määrää. 

Ei enää kohtuuttomia maksuja
Klarna on uudistanut kulujen rakenteen täysin tehdäkseen kokonaiskustannusten ymmärtämisestä helpompaa. Klarna on myös poistanut aloitusmaksut ja käsittelykulut, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajat maksavat vain ennalta määritellyn koron lainatusta summasta.

Tänä päivänä useat lainamarkkinoiden toimijat yhdistävät näennäisesti matalat korot moniin erillisiin maksuihin, jolloin kuluttajan on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa ostoksen lopullisista kustannuksista. Siksi Klarna poistaa erilliset maksut tavoitteena asettaa toimialalle uudet standardit selkeämmille maksuehdoille.

Kaksinkertainen maksuaika laskuille
Helpottaakseen ajoissa maksamista ja vähentääkseen muistutusmaksujen määrää, Klarna pidentää laskujen maksuaikaa 14 päivästä 30 päivään. Kaikissa laskulle tehdyissä ostoissa maksuaika tulee siis olemaan 30 päivää. Monille kuluttajille tämä tarkoittaa sitä, että maksuaika on linjassa tyypillisen  palkanmaksukauden pituuden kanssa. Klarna on pilotoinut 30 päivän maksuaikaa Pohjoismaissa ja saaneet siitä erittäin myönteistä palautetta. Muutoksen myötä myös muistutusmaksujen määrä laski kolmanneksella ja perintätapaukset vähenivät.

Lisää ystävällisiä muistutuksia useissa eri kanavissa
Jotta kuluttajilla olisi enemmän mahdollisuuksia muistaa maksaa ajoissa, Klarna ottaa käyttöön lisää muistutuksia eri kanavissa. Asiakas saa jo nyt Klarna-sovelluksen kautta muistutuksen tulevasta eräpäivästä aina kaksi päivää ennen eräpäivää. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi muistuttaa asiakasta maksamaan ajoissa ja on vähentänyt muistutusmaksujen määrää.  

Jatkossa Klarna lähettää muistutuksen tulevasta eräpäivästä kaksi päivää ennen eräpäivää sekä sovelluksen kautta että tekstiviestitse. Klarna lähettää myös ylimääräisen ilmaisen muistutuksen sähköpostitse kuusi päivää eräpäivän jälkeen antaakseen asiakkailleen vielä ylimääräisen mahdollisuuden maksaa lasku ilman muistutusmaksua.

”Nämä parannukset ovat ensisijaisesti panostus asiakassuhteisiimme niin kuluttajien kuin kauppiaidenkin kanssa. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti, mutta tämä on suurin tähänastinen kehitysaskeleemme. Työmme kuluttajaystävällisten maksuehtojen ja shoppailun eteen jatkuu”, Klarnan Suomen maajohtaja Jacob Segercrantz kertoo.

Klarnalta merkittävät uudistukset kohti vastuullisempaa maksamista – luopuu joustavasta luotosta ja turhista kuluista

Klarna tekee syksyn aikana merkittäviä uudistuksia palveluunsa, tavoitteena asettaa koko luottoalalle uusi standardi. Klarna luopuu esimerkiksi kokonaan monista kuluista sekä jatkuvista luotoista eli lainoista, joilla ei ole päättymispäivää. “Vastuullinen maksaminen on yhä tärkeämpää sekä kuluttajille että kauppiaille ja Klarna haluaa johtaa tätä muutosta”, Suomen maajohtaja Jacob Segercrantz kommentoi.

Klarna on verkkomaksamisen markkinajohtaja, jonka kumppaneihin lukeutuu Pohjoismaiden suurimmat kauppiaat sekä 40% verkkokauppasta. Kuluneen vuoden aikana Klarna on panostanut luottoalan ongelmien ja haasteiden tunnistamiseen, ja toteuttanut muun muassa laajan sisäisen analyysin Pohjoismaiden luottomarkkinasta. Analyysi keskittyi erityisesti Klarnan ja sen kilpailijoiden kautta verkko-ostoksia tekevien kuluttajien maksuehtoihin.

Suomen valtioneuvoston mukaan ylivelkaantuminen on lisääntynyt Suomessa kaikilla mittareilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka verkkokauppa ja sen laskut muodostavat vain pienen osan suomalaisten velkaongelmasta, haluaa Klarna markkinajohtajana luoda pankki- ja luottoalalla painetta vahvistaa kuluttajansuojaa ja tarjota vastuullisia maksamisen ja luoton ottamisen ratkaisuja. Siksi Klarna toteuttaa neljä suurta muutosta, joista jokainen parantaa kuluttajan maksuehtoja ja tekee Klarnasta entistä vastuullisemman maksukumppanin kauppiaille.

”Asemamme markkinajohtajana suo meille sekä mahdollisuuksia että velvollisuuden tehdä parannuksia, jotka vaikuttavat koko alaan. Voimme sysätä muutoksen liikkeelle lisäämällä ymmärrystä luottoalan ongelmakohdista, mutta suurin vaikutus syntyy kun toimimme itse. Poistamme esimerkiksi nyt kaikki ylimääräiset kulut ja lopetamme jatkuvan luoton tarjoamisen kokonaan. Lisäksi tarjoamme asiakkaillemme lisää tukea laskujen ajoissa maksamiseen”, Klarnan toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski kertoo.

Klarnan perustaja ja toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski 

Keväällä pilotoidut muutokset otettiin kuluttajien ja kauppiaiden keskuudessa positiivisesti vastaan ja myös myöhästyneet maksut vähenivät kokeilujen myötä. 

“Vastuullinen maksaminen on yhä tärkeämpää sekä kuluttajille että kauppiaille ja Klarna haluaa johtaa tätä muutosta. On ollut hienoa nähdä miten kauppiaskumppaneistamme niin kotimaiset brändit kuten Vepsäläinen, Reima ja Veke, kuin suuret ulkomaiset yritykset kuten Na-KD, About You, Skincity ja Varner Group (esim. Carlings, Cubus, Dressman & Bikbok)  ovat lähteneet muutoksiin mukaan ensimmäisten joukossa”, Suomen maajohtaja Jacob Segercrantz sanoo. 

Suomen maajohtaja Jacob Segercrantz

Herättääkseen ja ylläpitääkseen läpinäkyvää ja faktapohjaista keskustelua kulutusluotoista Klarna julkaisee tällä viikolla Suomessa myös Wikipink-nimisen verkkosivuston. Sivusto tarjoaa taustatietoa Suomen luottoalasta, nostaa esiin alan ongelmakohtia ja oikoo yleisimpiä väärinkäsityksiä.

“Jatkamme työtämme paremman kuluttajansuojan eteen. Haluamme tuoda esiin luottoalan pahimmat velkaloukut: ikuiset ja vakuudettomat lainat, sekä lainoittajat, jotka käyttävät verkkokauppiaiden asiakasdataa oman asiakaskantansa kasvattamiseen. Tätä muutosta tahdomme olla johtamassa. Asiakkaamme ja kuluttajat ylipäätään kiinnittävät yhä enemmän huomiota vastuullisuuteen – ja fokus ei ole vain vastuullisessa tuotannossa, vaan yhä enemmän myös vastuullisessa maksamisessa”, Siemiatkowski jatkaa.

Muutokset Klarnan tuotekehityksen myötä:

Ei enää jatkuvia luottoja
Jotta kuluttajat eivät jäisi jumiin kalliisiin ja pitkiin maksuaikoihin, Klarna poistaa kassoiltaan mahdollisuuden valita joustavan erämaksun maksutavaksi ja asettaa kaikille uusille luotoille kiinteän päättymispäivän. Klarnan tavoitteena on olla vastuullisten ja kestävää taloutta tukevien maksupalveluiden tarjoaja, jonka kautta voi maksaa turvallisesti ja sujuvasti ja jonka vuoksi yksikään kuluttaja ei joudu lainaloukkuun taivasta hipovine korkoinen ja mataline maksuerineen. Koska kaikilla uusilla luotoilla on kiinteä päättymispäivä, jokainen kuukausittainen maksuerä vähentää merkittävästi velan määrää. 

Ei enää kohtuuttomia maksuja
Klarna on uudistanut kulujen rakenteen täysin tehdäkseen kokonaiskustannusten ymmärtämisestä helpompaa. Klarna on myös poistanut aloitusmaksut ja käsittelykulut, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajat maksavat vain ennalta määritellyn koron lainatusta summasta.

Tänä päivänä useat lainamarkkinoiden toimijat yhdistävät näennäisesti matalat korot moniin erillisiin maksuihin, jolloin kuluttajan on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa ostoksen lopullisista kustannuksista. Siksi Klarna poistaa erilliset maksut tavoitteena asettaa toimialalle uudet standardit selkeämmille maksuehdoille.

Kaksinkertainen maksuaika laskuille
Helpottaakseen ajoissa maksamista ja vähentääkseen muistutusmaksujen määrää, Klarna pidentää laskujen maksuaikaa 14 päivästä 30 päivään. Kaikissa laskulle tehdyissä ostoissa maksuaika tulee siis olemaan 30 päivää. Monille kuluttajille tämä tarkoittaa sitä, että maksuaika on linjassa tyypillisen  palkanmaksukauden pituuden kanssa. Klarna on pilotoinut 30 päivän maksuaikaa Pohjoismaissa ja saaneet siitä erittäin myönteistä palautetta. Muutoksen myötä myös muistutusmaksujen määrä laski kolmanneksella ja perintätapaukset vähenivät.

Lisää ystävällisiä muistutuksia useissa eri kanavissa
Jotta kuluttajilla olisi enemmän mahdollisuuksia muistaa maksaa ajoissa, Klarna ottaa käyttöön lisää muistutuksia eri kanavissa. Asiakas saa jo nyt Klarna-sovelluksen kautta muistutuksen tulevasta eräpäivästä aina kaksi päivää ennen eräpäivää. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi muistuttaa asiakasta maksamaan ajoissa ja on vähentänyt muistutusmaksujen määrää.  

Jatkossa Klarna lähettää muistutuksen tulevasta eräpäivästä kaksi päivää ennen eräpäivää sekä sovelluksen kautta että tekstiviestitse. Klarna lähettää myös ylimääräisen ilmaisen muistutuksen sähköpostitse kuusi päivää eräpäivän jälkeen antaakseen asiakkailleen vielä ylimääräisen mahdollisuuden maksaa lasku ilman muistutusmaksua.

”Nämä parannukset ovat ensisijaisesti panostus asiakassuhteisiimme niin kuluttajien kuin kauppiaidenkin kanssa. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti, mutta tämä on suurin tähänastinen kehitysaskeleemme. Työmme kuluttajaystävällisten maksuehtojen ja shoppailun eteen jatkuu”, Klarnan Suomen maajohtaja Jacob Segercrantz kertoo.