• Ota yhteyttäinfo@carnivalnews.net

Archive: November 30, 2021

Suomalaisten säästäminen lisääntyi pandemian aikana

Tänään julkaistun Eurooppalaisen kuluttajien maksutaparaportin mukaan suomalaiset kuluttajat uskovat eurooppalaisia todennäköisemmin oman taloutensa palaavan pandemiaa edeltäneeseen normaalitilaan. Suomalaisista 39 prosenttia sanoo, että koronapandemia on lakannut vaikuttamasta tai se ei ole koskaan vaikuttanutkaan negatiivisesti heidän talouteensa. Koko Euroopassa vastaava luku on 29 prosenttia. Silti huoli inflaatiosta varjostaa suomalaisten luottamusta omaan talouteen. Naisista yli 70 prosenttia pelkää hintojen nousun vaikuttavan taloudelliseen hyvinvointiinsa. Suomalaiset haluavatkin parantaa entisestään omia talouslukutaitojaan ja opettaa lapsilleen järkevää rahan käyttöä.

Intrumin vuosittaisen, 24 maassa tehtävän tutkimuksen mukaan koronakriisi on vaikuttanut eri tavoin Euroopan maihin ja väestöryhmiin. Suomen talous on elpynyt koronasta monia muita maita nopeammin ja suomalaisista 79 prosenttia sanoo työllisyystilanteensa pysyneen samana koko pandemian ajan, kun Euroopan keskiarvo on 72 prosenttia. Lähes neljä kymmenestä suomalaisesta kertoo, että pandemia on lakannut vaikuttamasta tai sen vaikutus omaan taloudelliseen tilanteeseen on päättynyt. Eurooppalaisten kuluttajien keskuudessa vastaava luku oli kolme kymmenestä.

Työpaikkojen säilyminen yhdessä pandemiaan liittyvien rajoitustoimenpiteiden kanssa on myös lisännyt suomalaisten mahdollisuutta säästää tulevaisuutta varten ja yli puolet (53 %) suomalaisista sanookin taloudellisen tilanteensa pysyneen samana kuin ennen pandemiaa. Kuitenkin miehistä kolmannes sanoi olevansa hiukan tai merkittävästi huonommassa taloudellisessa tilanteessa kuin ennen pandemiaa, naisilla vastaava luku oli 37 prosenttia. Eurooppalaisista 37 prosenttia sanoi taloudellisen hyvinvointinsa olevan huonompi kuin ennen pandemian alkua 2020.

Inflaatio voi aiheuttaa ongelmia osalle kotitalouksista

Vaikka suomalaisten säästämisaste on kuluneen vuoden aikana kokonaisuudessaan kasvanut, inflaatio ja mahdollinen korkojen nousu voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa. 66 prosenttia suomalaisista pelkää kuluttajahintojen kasvun vaikuttavan omaan taloudelliseen hyvinvointiinsa, naiset (71%) vielä miehiä enemmän (60%). 18 prosenttia suomalaisista myös kertoo, etteivät he yritä ymmärtää kuinka korkojen muutokset vaikuttavat omiin velkasitoumuksiinsa. Joka kuudes suomalainen ja erityisesti työuransa alussa olevat milleniaalit sanovat, etteivät tiedä velkojensa kokonaismäärää.

”Tutkimuksen mukaan hyvätuloisilla on ollut mahdollisuus säästää enemmän, kun matkustelu ja muut vapaa-ajan aktiviteetit eivät ole olleet pandemian aikana mahdollisia. Sen sijaan pienituloiset elävät ahdingossa jo valmiiksi ja tälle ryhmälle myös velat kerääntyvät helpommin. Jos kuluttajahinnat nousevat, niin todennäköisemmin vaikeammassa asemassa tulevat olemaan nuoret ja pienituloiset kotitaloudet. Uusien perintätapausten määrä on kuluvan vuoden aikana kuluttajilla onneksi vähentynyt eli suurin osa kuluttajista pystyy maksamaan luotot ja erääntyvät laskut ennen kuin ne siirtyvät perintään”, kertoo Juha Iskala, Intrumin myyntijohtaja.

Suomalaiset opettavat lapsilleen järkevää rahan käyttöä eurooppalaisia enemmän

Pandemian aiheuttama tulojen pieneneminen tietyillä aloilla ja epävarmuus kriisin jatkumisesta tarkoittaa, että nyt jos koskaan kuluttajilla pitäisi olla tarpeeksi kykyä ymmärtää talouden peruskäsitteitä ja vaikutusmekanismeja hallitakseen omaa talouttaan. Suomalaisista 85 prosenttia sanoo omaavansa hyvät tai erinomaiset talouslukutaidot, kun vastaava luku Euroopassa on 82 prosenttia. 66 prosenttia suomalaisista on valmiita käyttämään ylimääräistä aikaa opettaakseen talouden käsitteitä lapsilleen Euroopan keskiarvon ollessa 57 prosenttia. Vanhemmista myös 63 prosenttia varoittaa velan ottamiseen liittyvistä riskeistä. Eurooppalaisista vanhemmista näin sanoo 60 prosenttia.

”Vanhemmat ymmärtävät, että on tärkeää aloittaa talouskasvatus jo varhaisessa iässä, joten tämä tutkimustulos on erittäin myönteinen asia. Ongelmaksi saattaa nousta se, ettei kaikilla vanhemmilla ole tarpeeksi tietoa talousasioista. Onneksi moni koulu jo jakaa vanhempien vastuuta tässä asiassa ja on ottanut vähintäänkin vapaaehtoisiin kurssivalikoimiin talousoppiaineen”, jatkaa Iskala.

Tietoja tutkimuksesta

Intrumin Eurooppalainen kuluttajien maksutapatutkimus (European Consumer Payment Report) tutkii eurooppalaisten kuluttajien arkea; heidän kulutuskäyttäytymistään, maksukykyään sekä taloudenhallintaansa. Raportti perustuu Longituden 24 Euroopan maassa toteuttamaan ulkoiseen kyselyyn ja tutkimukseen.

Tutkimuksen kenttätyöt tehtiin 21.7. – 26.8.2021 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 012 kuluttajaa ja maakohtainen otanta on vähintään 1000 vastaajaa, joiden ikä on vähintään 18 vuotta. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan maiden väestön sukupuoli- ja ikärakennetta.

Lataa Suomea koskeva raportti

Lataa European Consumer Payment Report 2021

Korkeampikorkoisia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin runsaasti lokakuussa 2021

Lokakuussa suomalaiset kotitaloudet nostivat suomalaisista luottolaitoksista vakuudettomia kulutusluottoja[1] 320 milj. euron edestä, mikä on 5,0 % enemmän kuin syyskuussa. Vuoden takaiseen verrattuna lokakuussa 2021 nostettiin vakuudettomia kulutusluottoja 15,5 % enemmän. Yhden kuukauden aikana vakuudettomia kulutusluottoja on nostettu enemmän ainoastaan heinäkuussa 2020. Lokakuussa 2021 vakuudettomista kulutusluotoista kasvoi pelkästään muiden kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen nostomäärä. Niitä nostettiin yhteensä 215 milj. euron edestä eli 15,8 % enemmän kuin syyskuussa. Vakuudettomia ajoneuvolainoja[2] nostettiin 105 milj. euron edestä, mikä on 11,9 % vähemmän kuin syyskuussa.

Vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko (6,72 %) nousi lokakuussa väliaikaisen kuluttajaluottojen korkokaton päättymisen jälkeen[3] korkeammaksi kuin ennen väliaikaisen korkokaton alkamista, jolloin keskikorko oli 6,19 % kesäkuussa 2020. Muiden uusien vakuudettomien kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen keskikorko nousi 0,55 prosenttiyksikköä syyskuusta ja oli 8,34 % lokakuussa 2021. Uusien vakuudettomien ajoneuvolainojen keskikorko ei muuttunut syyskuusta ja oli 3,39 %. Lokakuussa 2021 muita vakuudettomia kulutusluottoja kuin ajoneuvolainoja myönnettiin syyskuuta enemmän erityisesti korkeakorkoisia kulutusluottoja tarjoavista luottolaitoksista. Keskikorko näiden toimijoiden myöntämissä uusissa vakuudettomissa kulutusluotoissa oli yli 11 % lokakuussa 2021.

Suomessa toimivien luottolaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 16,6 mrd. euroa lokakuun 2021 lopussa. Kulutusluotoista oli vakuudettomia 6,8 mrd. euroa, vakuudellisia 5,6 mrd. euroa ja tili- ja korttiluottoja 4,2 mrd. euroa. Näiden kulutusluottojen osuus on 69 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat lokakuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 111 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 9,3 %. Asuntolainojen kanta oli lokakuun 2021 lopussa 106,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,1 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 8,0 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli lokakuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 18,1 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] lokakuussa 1,9 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 510 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski syyskuusta ja oli 1,72 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli lokakuun lopussa 96,4 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 39,1 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli lokakuun 2021 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 101,0 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat lokakuussa 53 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli lokakuussa 0,19 %.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.

[1] Pl. tili- ja korttiluotot.

[2] Suomen Pankin rahalaitostilastoissa vakuudettomiin kulutusluottoihin lasketaan myös kulutusluotot, joissa lainan vakuutena on mm. ajoneuvo. Vakuuksiksi hyväksytään ainoastaan ne vakuudet, jotka hyväksytään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Tällaisiin vakuuksiin kuuluu mm. kiinteistö.

[3] Muilla uusilla kuluttajaluotoilla kuin luottokorttiluotoilla ja hyödykesidonnaisilla luotoilla enimmäiskorko oli rajattu 10 prosenttiin 1.7.2020–30.9.2021.

[4] Pl. tili- ja korttiluotot.


Muuta luettavaa muualta:

Junat Kartalla

Junat kartalla -sovelluksella näet missä junat kulkevat realiajassa.

Huawei Watch 3 Pro -älykellossa paljon ominaisuuksia

Huawei Watch 3 Pro -älykellolla voit käydä puheluita eSIM-teknologian avulla, ilman että tarvitsisit puhelintasi. Se käyttää puhelinliittymäsi numeroa, ja siinä on myös useita muita ominaisuuksia, kuten 100 urheilutilaa sisä- ja ulkotiloihin, monipuolinen terveysseuranta Huawei Health -sovelluksella, sekä langaton lataus.

Myydyimnät älypuhelimet ja älykellot vuonna 2022

Esimerkiksi DNA:n tammikuun myydyimpien laitteiden listat täyttyivät suomalaisten suosikkimalleista. 5G-laitteet jatkavat puhelinlistan hallintaa. DNA Älykellojen ja aktiivisuusrannekkeiden hankinta on kiinnostanut hyvinvoinnista kiinnostuneita kuluttajia tammikuussa. Olisiko dna älykello sinulle sopiva?