Uusi arvonlisävero – mitä se tuo tullessaan
Tiesitkö, että arvonlisävero, tuttavallisemmin ALV, otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1994. Sen käyttöönotto liittyi osittain Suomen valmistautumiseen Euroopan Unionin jäsenyyteen, joka virallistettiin saman vuoden alussa. Alkuperäinen yleinen verokanta oli 22 prosenttia, mikä oli linjassa muiden EU-maiden vastaavien verojen kanssa. Alkuperäisten poikkeavien verokantojen osalta Suomi asetti ne tasolle 12%, 9% ja 5%. Nämä kattoivat erilaiset tuotteet ja palvelut, joilla pyrittiin ottamaan huomioon kulutuksen luonne ja tarpeellisuus. Esimerkiksi elintarvikkeet ja lääkkeet kuuluivat alhaisempiin veroluokkiin.
Kun nyt uusi arvonlisävero tulee käyttöön, on hyvä tietää että apuja on tarjolla. Esimerkiksi laskurit 2025 uusille arvonlisäveroille on saatavilla jo nyt.
Arvonlisäveron historian havinaa
Vuonna 1995, heti Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen, Suomi joutui tarkistamaan arvonlisäverokantojaan EU:n vaatimusten mukaisiksi. Tämä johti poikkeavien verokantojen korotukseen: 17%, 12% ja 6%. Tämä muutos heijasteli tarvetta yhdenmukaistaa verojärjestelmiä unionin sisällä.
Arvonlisäverokantojen soveltaminen
Yleinen 22% verokanta koski suurinta osaa tuotteista ja palveluista, kun taas alennetut verokannat kohdistuivat tarkemmin määriteltyihin tarpeisiin. Esimerkiksi alin verokanta, joka oli aluksi 5% ja nousi myöhemmin 6%:iin, soveltui tuotteisiin, jotka olivat välttämättömiä päivittäiseen elämään, kuten ruokaan ja lääkkeisiin.
Nykyiset verokannat
Vaikka verokannat ovat muuttuneet vuosien saatossa, arvonlisävero on säilyttänyt roolinsa keskeisenä osana Suomen verojärjestelmää. Tällä hetkellä yleinen verokanta on hieman alhaisempi kuin sen käyttöönoton aikaan, mutta poikkeavat verokannat ovat pysyneet suhteellisen vakaina muutoksista huolimatta.
Miksi arvonlisäveroa nyt nostetaan?
Hallituksen kehysriihessä päätettiin noin kolmen miljardin euron sopeutuspaketista. Tästä 1,4 miljardia euroa kertyy veronkorotuksista ja 1,6 miljardia euroa säästötoimenpiteistä. Veronkorotukset kohdistuvat pääasiassa kulutuksen verotukseen, vaikka kokonaisveroaste ei Orpon mukaan nouse.
Verotuksen painopisteet
Verotuksen painopistettä on siirretty entistä enemmän kulutuksen verotukseen. Yleisen arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin on merkittävä osa tätä strategiaa. Purran mukaan on tärkeää, että arvonlisäveron korotukset saadaan voimaan vielä kuluvana vuonna, jotta taloudelliset tavoitteet saavutetaan.
Makeisten ja alkoholin verotus
Makeisten, kuten karkkien ja suklaan, arvonlisävero nousee huomattavasti, 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Tämän lisäksi väkevien alkoholien verotusta sidotaan jatkossa kuluttajahintaindeksiin, mikä mahdollistaa verotuksen joustavan mukautumisen talouden muutoksiin.
Ajoneuvojen ja työmatkaliikenteen verotus
Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveroa tullaan korottamaan. Täyssähköisten työsuhdeautojen verotukea sen sijaan jatketaan neljällä vuodella, mikä tukee ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen käyttöä työmatkaliikenteessä.
Tuloverotuksen muutokset
Kahden ylimmän tuloluokan palkka- ja eläketulojen verotusta kiristetään, mutta samanaikaisesti työn verotusta kevennetään asteittain, erityisesti pieni- ja keskituloisten hyväksi. Vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsilukuun perustuva lapsikorotus.
Säästötoimenpiteet
Säästötoimenpiteitä on suunnattu laajalti eri sektoreille. Esimerkiksi vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä poistettava verotuki tuo 40 miljoonan euron säästön. Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonan euron säästön saamiseksi. Myös valtionhallintoon ja yleishyödyllisiin yhteisöihin kohdistetaan merkittäviä säästöjä.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden muutokset
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuut lievenevät, mikä tuo säästöjä mutta voi vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta lasketaan, mikä herättää huolta henkilöstön saatavuudesta ja hoidon laadusta.
Julkishallinnon säästöt ja uudistukset
Julkishallinnon säästötoimet käsittävät muun muassa sairaalaverkkouudistuksen ensimmäisen vaiheen toteutumisen, mutta suunnitellut seuraavat vaiheet on hylätty. Tämä osoittaa hallituksen pyrkimyksen tasapainottaa säästötavoitteita ja palvelutarjonnan tarpeita.
