Yrittäjien Arjen katsaus -kysely: Velallisia yrittäjiä huolettaa niin yrityksen tuloksen heikkeneminen, korkojen nousu kuin oma sairastuminenkin
LähiTapiolan Yrittäjien Arjen katsaus -kyselyn mukaan lähes kolmannes velallisista yrittäjistä on huolissaan velastaan. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista yrittäjistä on velkaa henkilökohtaisesti vastuullaan.
LähiTapiolan Kantar TNS:llä teettämän Yrittäjien Arjen katsaus -kyselyn mukaan lähes kolmasosa velallisista yrittäjistä on huolestunut velkansa määrästä. Joka kymmenettä yrittäjää se huolettaa paljon, joka viidettä jonkin verran. Velallisista yrittäjistä 40:tä prosenttia velka ei huoleta juurikaan, ja 27 prosenttia sanoo, ettei velan määrä huolestuta lainkaan. Kysely tehtiin helmikuussa 2022.
Velastaan huolestuneiden yrittäjien suurin huoli on se, ettei velasta huolehtiminen onnistu, mikäli yrityksen tulos heikkenee. Velastaan huolta kantavista yrittäjistä 83 prosenttia on tästä ainakin jonkin verran huolissaan. Melkein yhtä paljon huolestuttavat korkojen nousu (78 %), oman (75 %) tai perheenjäsenen (67 %) sairastumisen vaikutus tai konkurssi (70 %).
– Velka huolettaa, koska yrittäjälle on ensiarvoisen tärkeää, että oma yritys menestyy. Suomalainen yrittäjä on myös vastuuntuntoinen: hän haluaa, että yrityksen työntekijöillä riittää töitä. Lisäksi hän haluaa hoitaa omat velvollisuutensa eli huolehtia ottamastaan velasta, LähiTapiolan yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Veikko Salonen pohtii.
Velka huolettaa eniten muutamia henkiä työllistäviä
Huoli velasta jakautuu yrityksen koon mukaan. Eniten velan määrä huolettaa niitä yrittäjiä, jotka työllistävät 2–5 henkeä. Tällaisista velallisista yrittäjistä 37 prosenttia kertoo velan huolettavan paljon tai jonkin verran. Seuraavaksi eniten (30 %) velan määrä huolestuttaa 6–20 henkeä työllistäviä ja enintään yhden hengen itsensä lisäksi työllistäviä (28 %). Sen sijaan vain joka viides yli 20 henkeä työllistävistä velallisista yrittäjistä on huolestunut velastaan.
Kun eri huolia tarkastellaan yrityksen koon mukaan, yllättää se, että kyselyn hetkellä helmikuussa korkojen nousu huolestutti kaikkia yli 20 henkeä työllistäviä velallisia yrittäjiä. Pienempien yritysten vetäjistä korkojen noususta oli tuolloin huolissaan 75 %.
– Huoleen vaikuttavat varmasti kokonaisuudessaan yrityksen rahoituksen rakenne ja velan määrä. Isommalla yrityksellä voi olla suuremmat velat kuin pienemmällä, jolloin korkojen nousun vaikutus on suurempi. Ja nythän siinä tilanteessa ollaan, kun korot ovat nousseet Ukrainan kriisin myötä, Salonen toteaa.
Ne velalliset yrittäjät, jotka työllistävät itsensä lisäksi 2–5 henkeä, ovat kyselyn mukaan eniten huolissaan yrityksen tuloksen heikkenemisen (88 %) ja oman sairastumisen (84 %) vaikutuksesta velkaan. Yli 20 henkeä työllistävistä velallisista yrittäjistä 78 prosenttia on huolissaan yrityksen heikentyvän tuloksen vaikutuksesta velkaan ja vain 55 prosenttia on huolissaan oman sairastumisen vaikutuksesta.
Enemmistöllä vastaajista velkaa enintään 200 000 euroa
Kuinka paljon kyselyyn vastanneilla sitten on velkaa? Vastanneista 502 yrittäjästä kahdella yrittäjällä kolmesta (68 %) on velkaa henkilökohtaisesti vastuullaan. Useimmiten kyse on alle 100 000 euron velasta, jollainen on 44 prosentilla velallisista. Enemmistöllä eli 54 prosentilla vastaajista on velkaa enintään 200 000 euroa. Vain viisi prosenttia vastaajista kertoo velkansa olevan yli 500 000 euron suuruinen.
Miehistä velkaa on hieman useammalla (71 %) kuin naisista (64 %). Miesten velkasummat ovat hiukan suuremmat kuin naisten. Miehistä 18 prosentilla on velkaa yli 200 000 euroa, naisista 8 prosentilla.
– Yrittäjän on hyvä arvioida, miten hän selviää velasta, jos jotain odottamatonta tapahtuu liiketoiminnalle, yhtiökumppanille tai yrittäjälle itselleen. On tärkeää kartoittaa riskejä, niiden vaikutusta ja niihin varautumista, Salonen vinkkaa.
LähiTapiola teetti Yrittäjien Arjen katsaus -kyselyn Kantar TNS:llä helmikuussa 2022. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yrittäjänä toimivat. Kyselyyn vastasi 502 yrittäjää ajalla 4.–20.2.2022. Haastattelut kerättiin Gallup Forumissa, joka on Kantar TNS:n vastaajapaneeli, jossa tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Panelistit kutsutaan vastaamaan kyselyyn sähköpostitse. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 4,4 prosenttiyksikköä.
