• Ota yhteyttäinfo@carnivalnews.net

Tag: verotus

Uusi arvonlisävero

Uusi arvonlisävero – mitä se tuo tullessaan

Tiesitkö, että arvonlisävero, tuttavallisemmin ALV, otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1994. Sen käyttöönotto liittyi osittain Suomen valmistautumiseen Euroopan Unionin jäsenyyteen, joka virallistettiin saman vuoden alussa. Alkuperäinen yleinen verokanta oli 22 prosenttia, mikä oli linjassa muiden EU-maiden vastaavien verojen kanssa. Alkuperäisten poikkeavien verokantojen osalta Suomi asetti ne tasolle 12%, 9% ja 5%. Nämä kattoivat erilaiset tuotteet ja palvelut, joilla pyrittiin ottamaan huomioon kulutuksen luonne ja tarpeellisuus. Esimerkiksi elintarvikkeet ja lääkkeet kuuluivat alhaisempiin veroluokkiin.

Kun nyt uusi arvonlisävero tulee käyttöön, on hyvä tietää että apuja on tarjolla. Esimerkiksi laskurit 2025 uusille arvonlisäveroille on saatavilla jo nyt.

Arvonlisäveron historian havinaa

Vuonna 1995, heti Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen, Suomi joutui tarkistamaan arvonlisäverokantojaan EU:n vaatimusten mukaisiksi. Tämä johti poikkeavien verokantojen korotukseen: 17%, 12% ja 6%. Tämä muutos heijasteli tarvetta yhdenmukaistaa verojärjestelmiä unionin sisällä.

Arvonlisäverokantojen soveltaminen

Yleinen 22% verokanta koski suurinta osaa tuotteista ja palveluista, kun taas alennetut verokannat kohdistuivat tarkemmin määriteltyihin tarpeisiin. Esimerkiksi alin verokanta, joka oli aluksi 5% ja nousi myöhemmin 6%:iin, soveltui tuotteisiin, jotka olivat välttämättömiä päivittäiseen elämään, kuten ruokaan ja lääkkeisiin.

Nykyiset verokannat

Vaikka verokannat ovat muuttuneet vuosien saatossa, arvonlisävero on säilyttänyt roolinsa keskeisenä osana Suomen verojärjestelmää. Tällä hetkellä yleinen verokanta on hieman alhaisempi kuin sen käyttöönoton aikaan, mutta poikkeavat verokannat ovat pysyneet suhteellisen vakaina muutoksista huolimatta.

Miksi arvonlisäveroa nyt nostetaan?

Hallituksen kehysriihessä päätettiin noin kolmen miljardin euron sopeutuspaketista. Tästä 1,4 miljardia euroa kertyy veronkorotuksista ja 1,6 miljardia euroa säästötoimenpiteistä. Veronkorotukset kohdistuvat pääasiassa kulutuksen verotukseen, vaikka kokonaisveroaste ei Orpon mukaan nouse.

Verotuksen painopisteet

Verotuksen painopistettä on siirretty entistä enemmän kulutuksen verotukseen. Yleisen arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin on merkittävä osa tätä strategiaa. Purran mukaan on tärkeää, että arvonlisäveron korotukset saadaan voimaan vielä kuluvana vuonna, jotta taloudelliset tavoitteet saavutetaan.

Makeisten ja alkoholin verotus

Makeisten, kuten karkkien ja suklaan, arvonlisävero nousee huomattavasti, 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Tämän lisäksi väkevien alkoholien verotusta sidotaan jatkossa kuluttajahintaindeksiin, mikä mahdollistaa verotuksen joustavan mukautumisen talouden muutoksiin.

Ajoneuvojen ja työmatkaliikenteen verotus

Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveroa tullaan korottamaan. Täyssähköisten työsuhdeautojen verotukea sen sijaan jatketaan neljällä vuodella, mikä tukee ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen käyttöä työmatkaliikenteessä.

Tuloverotuksen muutokset

Kahden ylimmän tuloluokan palkka- ja eläketulojen verotusta kiristetään, mutta samanaikaisesti työn verotusta kevennetään asteittain, erityisesti pieni- ja keskituloisten hyväksi. Vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsilukuun perustuva lapsikorotus.

Säästötoimenpiteet

Säästötoimenpiteitä on suunnattu laajalti eri sektoreille. Esimerkiksi vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä poistettava verotuki tuo 40 miljoonan euron säästön. Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonan euron säästön saamiseksi. Myös valtionhallintoon ja yleishyödyllisiin yhteisöihin kohdistetaan merkittäviä säästöjä.

Terveys- ja sosiaalipalveluiden muutokset

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuut lievenevät, mikä tuo säästöjä mutta voi vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta lasketaan, mikä herättää huolta henkilöstön saatavuudesta ja hoidon laadusta.

Julkishallinnon säästöt ja uudistukset

Julkishallinnon säästötoimet käsittävät muun muassa sairaalaverkkouudistuksen ensimmäisen vaiheen toteutumisen, mutta suunnitellut seuraavat vaiheet on hylätty. Tämä osoittaa hallituksen pyrkimyksen tasapainottaa säästötavoitteita ja palvelutarjonnan tarpeita.

Kiinteistöverouudistus oli tarkoitus tulla voimaan vuonna 2024, mutta se viivästyi jälleen. Mistä on kyse?

Kiinteistöverouudistus tulee… tai ei sittenkään

Kiinteistöverouudistus on ollut jo useamman hallituksen pöydällä tulematta silti koskaan voimaan. Myös viimeisin uudistusesitys jäi lopulta toteutumatta. Uudistuksen toteutuessa verotus saattaisi muuttua joidenkin kiinteistöjen osalta merkittävästi. Mistä uudistuksessa on kyse ja miksi sitä ei vieläkään saatu vietyä maaliin asti?

Miksi kiinteistöverouudistus on tarpeellinen?

Valtionvarainministeriön teettämien selvitysten mukaan kiinteistöveron taso on jäänyt selvästi jälkeen yleisestä hinta- ja arvokehityksestä. Maapohjien osalta on tapahtunut lisäksi alueellista eriytymistä: tonttien hinnat vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Uudistuksen myötä halutaan myös luoda arvostusperusteet uusille rakennustyypeille, joita ei ollut nykyistä kiinteistöverojärjestelmää päätettäessä. 

Kiinteistöveron perustana olevaa arvostusjärjestelmää ollaan siis kehittämässä paremmin nykytilannetta vastaavaksi. Veron halutaan mukautuvan todellisiin hintaeroihin eri alueiden välillä. 

Nykyinen kiinteistövero perustuu 1970-luvulla määritettyihin kriteereihin. Kiinteistöverouudistus tähtää siihen, että vero olisi sidottu paremmin tonttien ja kiinteistöjen ajantasaiseen markkina-arvoon. 

Lue myös: Verotetaanko kryptovaluuttoja ja jos, niin miten?

Joko kiinteistövero uudistuu vuonna 2023?

Kiinteistöverouudistus on ollut valmisteilla jo useamman hallituskauden aikana, mutta vihdoin viime keväänä se lähti lausuntokierrokselle eduskuntaan. Ongelma on jo pidempään ollut se, että kiinteistöjen arvot eivät vastaa verotuksessa niiden todellista arvoa. Veroa maksetaan siis vähemmän kuin mikä kiinteistön todellinen nykyinen arvo markkinoilla on. 

Kiinteistövero määräytyy kiinteistön arvon ja kunnan määrittämän veroprosentin mukaan. Uudistuksen tavoitteena ei ole lisätä kiinteistöveron määrää. Kuntien oletetaan pitävän veroprosenttinsa tasolla, jolla kiinteistöveron kokonaismäärä pysyy samana, vaikka markkinahintaan perustuva veron osuus paikoitellen nousisi. 

Alun perin kiinteistöverouudistuksen piti tulla voimaan vuonna 2024. Hallitus kuitenkin päätti olla antamatta uudistusesitystä eduskunnan käsittelyyn, sillä taloudellinen tilanne on kotitalouksille tällä hetkellä muutenkin todella haastava. Kiinteistöverouudistus siis siirtyy jälleen. Varmaa kuitenkin on, että kiinteistöverotusta ollaan uudistamassa vielä tarkentumattomassa aikataulussa. 

Verot nousee ja euron arvo heikkenee…pitäisikö olla huolissaan?

Kiinteistöverouudistus on saanut kritiikkiä – perustelluista syistä

Nykyään kiinteistöverotus on veronmaksajien kesken epäreilua. Kahdesta keskenään samanhintaisesta kiinteistöstä saatetaan maksaa aivan eri suuruisia veroja. Tonttimaiden verotus taas perustuu vanhentuneeseen hintakarttaan eri alueiden hintatasosta.

Veron suuruus määritettäisiin tulevaisuudessa uuden kiinteistön keskimääräisten rakennuskustannusten mukaan. Nämä arvot päivitettäisiin vuosittain. Rakennuskustannuksissa on myös alueellisia eroja, jotka huomioitaisiin uudistuneessa kiinteistöverossa.

Kiinteistöverouudistus muuttaisi myös tonttien verotusta. Niiden vero laskettaisiin tonttimaan markkinahinnan perusteella. Markkinahintataulukoita päivitettäisiin vuosittain. 

YLE:n uutisen mukaan kiinteistöverouudistus on saanut paljon kritiikkiä. Veronmaksajain keskusliitto ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK kritisoivat yhdessä kiinteistönomistajien kanssa uudistusta siitä, ettei veron määrää pysty yksittäisen kiinteistön kohdalla ennakoimaan. Vaikka verotus saattaisi joidenkin kohdalla alentua, tietyillä alueilla kiinteistövero saattaisi nousta jopa 23-kertaiseksi nykytasoon verrattuna. 

Veronmaksajain keskusliitto ja EK eivät myöskään usko, että kunnat laskevat omaa veroprosenttiaan. Kuntien taloustilanne on heikko ja tulevat sosiaali- ja terveysalan uudistukset tulevat vaikuttamaan taloustilanteeseen merkittävästi. Vaarana siis on, että kiinteistöverouudistuksen aiheuttamat korotukset sataisivat kokonaan yksittäisten kiinteistönomistajien maksettavaksi.  

Tämä verohyöty on ulottuvillasi, mikäli käytät osakesäästötiliä arvo-osuustilin sijaan >>

Verouudistukseen kannattaa varautua

Kiinteistöverouudistus laitettiin vielä toistaiseksi jäähylle, mutta on selvää, että uudistus on tulossa ennemmin tai myöhemmin. 1970-luvun kriteereihin perustuva verotus on auttamatta aikansa elänyt. Vaikka viimeisin uudistusesitys sai paljon kritiikkiä osakseen, on esityksellä myös kannattajansa.

Kunnat ja Kuntaliitto pitävät kiinteistöverouudistusta tervetulleena. Koska verotus seuraisi markkinahintoja, kunnilla olisi paremmin mahdollisuuksia tehdä investointeja esimerkiksi liikenteen sujuvoittamiseen. Uudistus poistaisi myös kannustinloukkuja kiinteistönomistajilta: kiinteistön peruskorjaaminen ei enää kasvattaisi veroa, toisin kuin nykyään. 

Verohallituksen mielestä kiinteistöverouudistus selkeyttäisi verotusta. Se tekisi kiinteistöveron määräytymisestä myös oikeudenmukaisempaa. Verohallituksen kannalta olisi hyvä asia lisäksi se, että kiinteistöveroon liittyvä hallinto olisi uudistuksen myötä kevyempää.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Näin asuntolainan korkojen ennustetaan muuttuvan 2022 >>