Kiinteistöverotus : näin vero määräytyy
Kiinteistöverotus koskettaa jokaista, joka omistaa tontteja ja rakennuksia. Kiinteistöveron määräytymiselle on omat kriteerinsä, joista osaan vaikuttaa kiinteistön sijainti ja osaan ei. Mikä on kiinteistövero ja miten kiinteistöverotus määräytyy? Lue lisää tästä artikkelista!
Mikä on kiinteistövero ja kuka sitä maksaa?
Kiinteistöllä tarkoitetaan maapohjaa, eli tonttia ja rakennuksia. Kiinteistöverotus ei täten koske esimerkiksi metsää tai yleisiä maa-alueita, kuten katuja.
Kiinteistöveroa maksaa kiinteistön omistaja. Kiinteistöverotiedot postitetaan elokuussa kiinteistöjen omistajille. Samassa ilmoituksessa näkyvät kaikki kiinteistöt, jotka sama omistaja omistaa, vaikka ne olisivat eri kuntien alueella. Vero maksetaan yhdelle tilille, josta Verohallinto tilittää sitten kullekin sijaintikunnalle oman osuutensa.
Kiinteistöveroprosentteja on kaksi erilaista: yleinen kiinteistöveroprosentti sekä veroprosentti, joka lasketaan vakituiseen asumiseen käytettäville rakennuksille.
Lue myös: Näin kryptovaluuttoja verotetaan >>
Kiinteistöverotus määräytyy arvon perusteella
Kiinteistövero lasketaan kiinteistön arvon, eli tontin ja sillä olevien rakennusten arvon perusteella. Arvo määritetään valtiovarainministeriön ja Verohallinnon säännösten perusteella. Tontin, eli maapohjan, arvoon vaikuttaa sen sijainti. Arvo katsotaan tonttihintakartan perusteella. Jos rakennus sijaitsee vuokratontilla, kiinteistövero lasketaan pelkän rakennuksen arvon mukaan.
Rakennusten verotus määräytyy rakennuksen jälleenhankinta-arvon perusteella. Tämä arvo on määritetty rakennustyypeittäin ja on sama huolimatta rakennuksen sijaintikunnasta. Jälleenhankinta-arvosta vähennetään ikäalennukset.
Kun arvo on määritetty, se kerrotaan kiinteistöveroprosentilla. Tämän veroprosentin määrittää kunta tai kaupunki, jolla kiinteistö sijaitsee. Vuonna 2021 yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93 – 2,0 prosentin välillä kiinteistön verotusarvosta. Vakituisesti asumiskäytössä olevien rakennusten veroprosentti on 0,41 – 1,0 prosentin väliltä. Rakentamattomasta tontista peritään yleensä korkeampaa kiinteistöveroa, jos tontti sijaitsee asuinalueeksi kaavoitetulla alueella.
Rakennuksen kohdalla kiinteistövero lasketaan rakennuksen kokonaispinta-alan perusteella. Kiinteistöverotus on erilainen riippuen siitä, mihin käyttötarkoitukseen rakennus on tarkoitettu: esimerkiksi asuinrakennuksen vero on eri kuin lämpöeristämättömän talousrakennuksen. Myös keskeneräisestä rakennuksesta maksetaan kiinteistöveroa sen perusteella, mikä on rakennuksen valmiusasteprosentti.
Kiinteistöverotus on uudistuksen alla
Kiinteistöveron suuruuteen vaikuttavat kriteerit ovat peräisin 1970-luvulta. Silloin tonttien ja rakennusten hinta oli aivan eri tasoa mitä nyt, eivätkä kriteerit ota huomioon tonttien ja rakennusten ajantasaista arvokehitystä niin hyvin mitä pitäisi.
Valtionvarainministeriön selvitysten mukaan kiinteistöveron taso on jäänyt jälkeen yleisestä hinta- ja arvokehityksestä. Maapohjien osalta on tapahtunut runsaasti alueellista eriytymistä: tonttien hinnat vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Uudistuksessa luotaisiin myös arvostusperusteet uusille rakennustyypeille, joita ei ollut nykyistä kiinteistöverojärjestelmää päätettäessä.
Hei asuntovelallinen: 12 kk euribor nousee…mutta kuinka paljon?
Kiinteistöveroon on pyritty tekemään uudistus jo useamman vuoden ajan, mutta uudistus on aina jäänyt suunnitteluasteelle. Uusimman uudistuksen piti astua voimaan vuoden 2023 alussa, mutta se päätettiin jättää kuitenkin toteuttamatta.
Päätöksen syynä ovat korkojen nousemisesta sekä sähkön hinnannoususta johtuva suuri paine kotitalouksien maksukyvylle. Kiinteistövero olisi joillakin alueilla noussut uudistuksen myötä merkittävästi nykyisestä. Kiinteistöverotuksen perusteita ollaan kuitenkin muuttamassa, kenties jo lähivuosina.
Mistä kiinteistöverouudistuksessa on kyse? Lue lisää täältä >>