• Ota yhteyttäinfo@carnivalnews.net

Tag: asuntosijoittaminen

Asuntojen hintakehitys 2022 on poikennut aiemmista vuosista. Hintojen odotetaan laskevan koko maassa vuonna 2023.

Asuntojen hintakehitys 2022 on ollut poikkeavaa

Asuntojen hintakehitys 2022 poikkeaa aiemmista vuosista. Koko 2010-luvun asuntojen hinnat ovat olleet nousussa, mutta nyt hintojen ennustetaan laskevan. Mistä ilmiössä on kyse ja miksi hinnat laskevat?

Asuntojen hintakehitys 2022 on näiden tekijöiden summa

Asuntojen hintakehitys 2022 riippuu monesta tekijästä. Syitä asuntojen hintojen laskemiselle ovat muun muassa:

  • asuntolainojen korkojen nouseminen
  • energian kallistuminen vähentää erityisesti sähkö- ja öljylämmitteisten talojen kysyntää
  • inflaatio heikentää ihmisten ostovoimaa
  • edellisinä vuosina on rakennettu paljon taloja
  • kuluttajat eivät luota talousnäkymien kohentuvan
  • asuntomarkkinoilla ei ole enää yhtä paljon sijoittajia
  • talouden odotetaan taantuvan

Asuntolainojen korot ovat nousseet huimasti vuoden 2022 aikana. Vielä huhtikuussa 2022 asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kk euribor oli nollan tuntumassa. Syksyllä 2022 se hätyyttelee jo kolmen prosentin rajaa: artikkelin kirjoitushetkellä korko on 2,843 %. 

Osassa asuntolainoista viitekorko on sidottu pankin omaan Prime-korkoon, mutta myös Prime-korot ovat nousussa. Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan vielä ainakin kaksi kertaa. Nostot tulevat nostamaan myös euribor-korkoa. 

Asuntolainaan menee siis enemmän rahaa ja samaan aikaan asumisen kulut nousevat. Sähkön hinta on jopa kymmenkertaistunut viime vuoden tasosta ja myös öljyn hinta on noussut. Sähkö-ja öljylämmitteiset talot eivät ymmärrettävästi ole houkuttelevia ostokohteita. 

6 keinoa, joilla voit vähentää sähkönkulutusta >>

Inflaatio on nostanut elintarvikkeiden ja muiden tarvittavien tuotteiden hintoja, ja tämä näkyy ostovoimassa. Ihmisillä ei ole rahaa käytettävissä yhtä paljon kuin aiemmin ja käytettävällä rahalla saa hankittua hyödykkeitä suhteessa aiempaa vähemmän. Yleinen luottamus talouden kohentumiseen ei myöskään ole vahvaa. Taantuman odotetaan olevan totta hyvinkin pian. 

Euron arvo valuuttamarkkinoilla on murroksessa >>

Asuntomarkkinat itsessään ovat myös muuttuneet. Uusia taloja on viime vuosina rakennettu huomattavasti, mikä on lisännyt tarjontaa. Asunnon kulujen noustessa sijoittajia on lähtenyt markkinoilta, mikä lisää tarjolla olevien asuntojen määrää entisestään. Kun tarjonta on suurempaa kuin kysyntä, hinnat laskevat. 

Mitä asuntojen hinnoille tapahtuu vuonna 2023?

Asuntojen hintakehitys 2022 on johtanut siihen, että asuntokauppaa käydään nyt vähemmän kuin vuosiin. Kauppamäärien laskiessa myös asuntojen hinnat laskevat. Hinnat alkoivat laskea kesällä 2022 ja kokonaisuudessaan asuntojen hintojen odotetaan kääntyvän laskuun vuonna 2023. 

Suomen hypoteekkiyhdistys Hypon ennusteen mukaan hinnat laskevat kaksi prosenttia koko Suomessa. Ekonomisti Juho Keskisen mukaan tällaista vuositason laskua ei ole nähty vuoden 1995 jälkeen. 

Hintojen laskeminen tuntuu oudolta, sillä 2010-luvulla asuntojen hinnat ovat jatkuvasti nousseet. Koronaviruspandemian aikana asuntojen hinnat nousivat erityisen nopeasti. Tuleekin muistaa, että nyt tapahtuvassa hintojen laskussa on kyse osaltaan paluusta koronapandemiaa edeltäneelle hintatasolle. 

Hypo ennustaa, että vuonna 2024 asuntojen hinnat lähtevät jälleen nousuun. Ensi vuoden lasku olisi siis vain väliaikaista. Ennuste perustuu oletukselle, että energiakriisi tulee helpottumaan ja talouden näkymät piristymään. 

Kaikkien asuntojen hintakehitys 2022 ei ole ollut samanlaista

Kaikkien asuntojen hinnat eivät kuitenkaan muutu samalla tavalla. Asuntojen hintakehitys 2022 on vaikuttanut erityisesti yksiöiden hintoihin. Helsingissä ja lähialueilla yksiöiden hinnat ovat laskeneet jopa viisi prosenttia. Myös muissa suurimmissa kaupungeissa yksiöiden hinnat ovat laskeneet. 

Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta yksiöiden ja suurempien asuntojen hinnat ovat tulleet lähemmäksi toisiaan. Koronaviruspandemia lisäsi erityisesti suurempien asuntojen kysyntää ja nosti siten niiden hintoja. Toisaalta yksiöitä on rakennettu viime vuosina lisää ja asuntosijoittajia on lähtenyt markkinoilta. Yksiöiden hintaa laskee niiden lisääntynyt tarjonta. 

Helsingissä yksiöiden hinnat nousevat vielä suurempien asuntojen hintoja enemmän, mutta isojen ja pienten asuntojen hintakehitys 2022 on pääkaupunkiseudullakin lähentynyt toisiaan. 

Odotettavissa on, että myös suurien asuntojen hinnat lähtevät laskuun. Asuntolainan kulut painavat enemmän isoja lainoja ja lisäksi suuriin rivi-, erillis- ja omakotitaloihin vaikuttaa lämmitysmuoto. Sähkö- ja öljylämmitteisten talojen hinta saattaa laskea muita lämmitysmuotoja enemmän. 

Tulee sähkö kallistumaan vielä entisestään? >>

Asuntolainamarkkinat hiljentyvät - onko syy korkojen nousemisessa vai jossain muussa?

Asuntolainamarkkinat hiljenevät – syynä korot?

Asuntolainamarkkinat ovat hiljentyneet edellisvuodesta. Lainoja otetaan vähemmän ja uusia asuntoja myös ostetaan vähemmän kuin vuonna 2021. Mikä hiljentymiseen on syynä – tyssääkö asuntokauppa nouseviin lainan korkoihin vai onko ilmiön takana muutakin?

Näin asuntolainan viitekorko on noussut

Asuntolainojen korot olivat pitkään nollatasolla. Vuosina 2020 – 2021 koronaviruksen aiheuttamien rajoituksien takia ihmiset halusivat vaihtaa asuntojaan isompiin ja hankkia kesämökkejä. Kauppoja tehtiin paljon ja myös asuntolainamarkkinat kävivät kuumana.

Lokakuussa 2021, tasan vuosi sitten, 12 kk euribor oli vielä pakkasella. Suomen Pankin tilastojen mukaan korkotaso oli silloin -0,473 prosenttia. Vuonna 2022 korot ovat kuitenkin lähteneet nousuun. Huhtikuussa 2022 vuoden euribor kipusi nollan yläpuolelle. Kesäkuun puolivälissä korko oli noussut jo yli yhden prosentin. 

12 kk euribor on kivunnut pelkästään syys- ja lokakuun aikana jo noin puoli prosenttia ylöspäin. Tiistaina 11.10.2022 koettiin toistaiseksi tämän vuoden korkein lukema, kun 12 kk euribor nousi 2,693 prosenttiin. 

Suurin osa suomalaisten asuntolainojen viitekoroista on sidottu 12 kk euriboriin. Lyhyemmän ajan euriborit ovat nousseet vähemmän, joka on saanut lainanottajat miettimään lainan sitomista esimerkiksi 6 kk euriboriin 12 kk sijasta. Suurimmat pankit eivät kuitenkaan tarjoa kauheasti vaihtoehtoja pankin oman viitekoron ja 12 kk euriborin lisäksi. 

Asuntolainamarkkinat ovat muuttuneet siten, että korkosuojattujen asuntolainojen määrä on kasvanut. Vuonna 2022 korkosuojattuja asuntolainoja on otettu selvästi enemmän kuin aiemmin. Lisäksi aiemmin otettuihin lainoihin on otettu jälkikäteen korkosuojauksia, vaikka ne ovatkin nyt kalliimpia kuin alkuperäisellä lainanottohetkellä. 

Miksi dollari vahvistuu ja euro heikkenee?

Asuntolainamarkkinat ovat hiljentymässä

Asunto- ja samalla asuntolainamarkkinat ovat osoittaneet hiljentymisen merkkejä. Asuntolainojen kysyntä on vähentynyt vuoden 2019 tasolle. Asuntokauppaa on käyty tänä vuonna vähemmän kuin vuonna 2021. 

Yle uutisoi, että asuntolainojen kysyntä on esimerkiksi Satakunnassa nyt noin 20 % vähemmän kuin viime vuonna. Uusia mökkilainoja otettiin kesällä koko maassa noin 16 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.  

Tiedätkö, miten kiinteistövero määräytyy?

Toisaalta koronavuodet vilkastuttivat asuntokauppaa ja lisäsivät asuntojen kysyntää. Voikin olla, että nykyinen markkinoiden hiljentyminen onkin vain paluuta niin sanottuun “normaaliin tasoon”.

Asuntokaupan hiljentymisessä saattaa siis olla kyse siitä, että ihmisten asunnonvaihtotarpeet tulivat koronavuosina täytetyiksi. Toisaalta asuntolainamarkkinat aiheuttavat myös kaupan hiljentymistä: korkojen nousu voi lykätä varsinkin pienituloisten ensiasunnon hankkimista. Kotitalouksien varallisuutta nakertaa myös kova inflaatio ja kallistuneet hinnat. 

Sähkön hintaan tulossa iso nousu – katso karmiva ennuste! >>

Asuntolainamarkkinat hiljenevät, mikä ei ole välttämättä huono juttu

Uuden asunnon ostaja joutuu punnitsemaan lainakulut aiempaa tarkemmin. Asuntolainaa ei kannata ottaa oman maksukyvyn äärirajoilta, vaan todennäköisesti tapahtuva korkojen nouseminen tulee ottaa huomioon. Korkosuojaus tai muu säästäminen koronnousun varalle on viimeistään nyt välttämätöntä kaikille asuntovelallisille. 

Vaikka 12 kk euriborisssa on nähty suuria liikkeitä, pankkien marginaalikorot eivät ole vielä juurikaan nousseet kasvavasta epävarmuudesta huolimatta. Marginaalikorko on viitekoron päälle lisättävä, pankin perimä kiinteä korko lainasta. Suomen Pankin mukaan marginaalikoron keskitaso oli kesällä 2022 noin 0,8 prosenttia.  

Asuntolainamarkkinat ovat hiljaisemmat kuin viime vuonna, joka tarkoittaa, että ajan lainaneuvotteluun saa todennäköisesti nopeammin. Lisäksi asuntoja on enemmän tarjolla ja omaa ostopäätöstä ehtii punnitsemaan rauhassa. Korot ovat nousseet, mutta positiivista on se, että asuntojen hintojen nousu on hidastunut ja joissain paikoissa hinnat ovat jopa tulleet hieman alaspäin. 

Nykyisille asunnon omistajille korkojen nousu tarkoittaa kasvavia lainamenoja. Asuntolainamarkkinat tarjoavat toki korkosuojauksia vanhempiinkin lainoihin, mutta niiden hinta on nyt eri tasolla kuin lainaa ottaessa. Asuntoa myyvän kannattaa myös varautua siihen, että asunnon myynti saattaa kestää hieman kauemmin ja myyntihinta saattaa olla pienempi kuin edellisvuonna myydyissä kohteissa. Varsinkin pieniä asuntoja voi olla vaikea saada kaupaksi monen asuntosijoittajan luovuttua sijoituksistaan. 

Näin korkealle 12 kk euribor -koron odotetaan nousevan >>

Kiinteistöverotus koskettaa jokaista tontin ja rakennuksen omistajaa.

Kiinteistöverotus : näin vero määräytyy

Kiinteistöverotus koskettaa jokaista, joka omistaa tontteja ja rakennuksia. Kiinteistöveron määräytymiselle on omat kriteerinsä, joista osaan vaikuttaa kiinteistön sijainti ja osaan ei. Mikä on kiinteistövero ja miten kiinteistöverotus määräytyy? Lue lisää tästä artikkelista!

Mikä on kiinteistövero ja kuka sitä maksaa?

Kiinteistöllä tarkoitetaan maapohjaa, eli tonttia ja rakennuksia. Kiinteistöverotus ei täten koske esimerkiksi metsää tai yleisiä maa-alueita, kuten katuja.

Kiinteistöveroa maksaa kiinteistön omistaja. Kiinteistöverotiedot postitetaan elokuussa kiinteistöjen omistajille. Samassa ilmoituksessa näkyvät kaikki kiinteistöt, jotka sama omistaja omistaa, vaikka ne olisivat eri kuntien alueella. Vero maksetaan yhdelle tilille, josta Verohallinto tilittää sitten kullekin sijaintikunnalle oman osuutensa.

Kiinteistöveroprosentteja on kaksi erilaista: yleinen kiinteistöveroprosentti sekä veroprosentti, joka lasketaan vakituiseen asumiseen käytettäville rakennuksille.

Lue myös: Näin kryptovaluuttoja verotetaan >>

Kiinteistöverotus määräytyy arvon perusteella

Kiinteistövero lasketaan kiinteistön arvon, eli tontin ja sillä olevien rakennusten arvon perusteella. Arvo määritetään valtiovarainministeriön ja Verohallinnon säännösten perusteella. Tontin, eli maapohjan, arvoon vaikuttaa sen sijainti. Arvo katsotaan tonttihintakartan perusteella. Jos rakennus sijaitsee vuokratontilla, kiinteistövero lasketaan pelkän rakennuksen arvon mukaan. 

Rakennusten verotus määräytyy rakennuksen jälleenhankinta-arvon perusteella. Tämä arvo on määritetty rakennustyypeittäin ja on sama huolimatta rakennuksen sijaintikunnasta. Jälleenhankinta-arvosta vähennetään ikäalennukset.

Kun arvo on määritetty, se kerrotaan kiinteistöveroprosentilla. Tämän veroprosentin määrittää kunta tai kaupunki, jolla kiinteistö sijaitsee. Vuonna 2021 yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93 – 2,0 prosentin välillä kiinteistön verotusarvosta. Vakituisesti asumiskäytössä olevien rakennusten veroprosentti on 0,41 – 1,0 prosentin väliltä. Rakentamattomasta tontista peritään yleensä korkeampaa kiinteistöveroa, jos tontti sijaitsee asuinalueeksi kaavoitetulla alueella. 

Rakennuksen kohdalla kiinteistövero lasketaan rakennuksen kokonaispinta-alan perusteella. Kiinteistöverotus on erilainen riippuen siitä, mihin käyttötarkoitukseen rakennus on tarkoitettu: esimerkiksi asuinrakennuksen vero on eri kuin lämpöeristämättömän talousrakennuksen. Myös keskeneräisestä rakennuksesta maksetaan kiinteistöveroa sen perusteella, mikä on rakennuksen valmiusasteprosentti. 

Oletko sinäkin saanut tällaisia huijausviestejä?

Kiinteistöverotus on uudistuksen alla

Kiinteistöveron suuruuteen vaikuttavat kriteerit ovat peräisin 1970-luvulta. Silloin tonttien ja rakennusten hinta oli aivan eri tasoa mitä nyt, eivätkä kriteerit ota huomioon tonttien ja rakennusten ajantasaista arvokehitystä niin hyvin mitä pitäisi. 

Valtionvarainministeriön selvitysten mukaan kiinteistöveron taso on jäänyt jälkeen yleisestä hinta- ja arvokehityksestä. Maapohjien osalta on tapahtunut runsaasti alueellista eriytymistä: tonttien hinnat vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Uudistuksessa luotaisiin myös arvostusperusteet uusille rakennustyypeille, joita ei ollut nykyistä kiinteistöverojärjestelmää päätettäessä.

Hei asuntovelallinen: 12 kk euribor nousee…mutta kuinka paljon?

Kiinteistöveroon on pyritty tekemään uudistus jo useamman vuoden ajan, mutta uudistus on aina jäänyt suunnitteluasteelle. Uusimman uudistuksen piti astua voimaan vuoden 2023 alussa, mutta se päätettiin jättää kuitenkin toteuttamatta. 

Päätöksen syynä ovat korkojen nousemisesta sekä sähkön hinnannoususta johtuva suuri paine kotitalouksien maksukyvylle. Kiinteistövero olisi joillakin alueilla noussut uudistuksen myötä merkittävästi nykyisestä. Kiinteistöverotuksen perusteita ollaan kuitenkin muuttamassa, kenties jo lähivuosina. 

Mistä kiinteistöverouudistuksessa on kyse? Lue lisää täältä >>

Kiinteistöverouudistus oli tarkoitus tulla voimaan vuonna 2024, mutta se viivästyi jälleen. Mistä on kyse?

Kiinteistöverouudistus tulee… tai ei sittenkään

Kiinteistöverouudistus on ollut jo useamman hallituksen pöydällä tulematta silti koskaan voimaan. Myös viimeisin uudistusesitys jäi lopulta toteutumatta. Uudistuksen toteutuessa verotus saattaisi muuttua joidenkin kiinteistöjen osalta merkittävästi. Mistä uudistuksessa on kyse ja miksi sitä ei vieläkään saatu vietyä maaliin asti?

Miksi kiinteistöverouudistus on tarpeellinen?

Valtionvarainministeriön teettämien selvitysten mukaan kiinteistöveron taso on jäänyt selvästi jälkeen yleisestä hinta- ja arvokehityksestä. Maapohjien osalta on tapahtunut lisäksi alueellista eriytymistä: tonttien hinnat vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Uudistuksen myötä halutaan myös luoda arvostusperusteet uusille rakennustyypeille, joita ei ollut nykyistä kiinteistöverojärjestelmää päätettäessä. 

Kiinteistöveron perustana olevaa arvostusjärjestelmää ollaan siis kehittämässä paremmin nykytilannetta vastaavaksi. Veron halutaan mukautuvan todellisiin hintaeroihin eri alueiden välillä. 

Nykyinen kiinteistövero perustuu 1970-luvulla määritettyihin kriteereihin. Kiinteistöverouudistus tähtää siihen, että vero olisi sidottu paremmin tonttien ja kiinteistöjen ajantasaiseen markkina-arvoon. 

Lue myös: Verotetaanko kryptovaluuttoja ja jos, niin miten?

Joko kiinteistövero uudistuu vuonna 2023?

Kiinteistöverouudistus on ollut valmisteilla jo useamman hallituskauden aikana, mutta vihdoin viime keväänä se lähti lausuntokierrokselle eduskuntaan. Ongelma on jo pidempään ollut se, että kiinteistöjen arvot eivät vastaa verotuksessa niiden todellista arvoa. Veroa maksetaan siis vähemmän kuin mikä kiinteistön todellinen nykyinen arvo markkinoilla on. 

Kiinteistövero määräytyy kiinteistön arvon ja kunnan määrittämän veroprosentin mukaan. Uudistuksen tavoitteena ei ole lisätä kiinteistöveron määrää. Kuntien oletetaan pitävän veroprosenttinsa tasolla, jolla kiinteistöveron kokonaismäärä pysyy samana, vaikka markkinahintaan perustuva veron osuus paikoitellen nousisi. 

Alun perin kiinteistöverouudistuksen piti tulla voimaan vuonna 2024. Hallitus kuitenkin päätti olla antamatta uudistusesitystä eduskunnan käsittelyyn, sillä taloudellinen tilanne on kotitalouksille tällä hetkellä muutenkin todella haastava. Kiinteistöverouudistus siis siirtyy jälleen. Varmaa kuitenkin on, että kiinteistöverotusta ollaan uudistamassa vielä tarkentumattomassa aikataulussa. 

Verot nousee ja euron arvo heikkenee…pitäisikö olla huolissaan?

Kiinteistöverouudistus on saanut kritiikkiä – perustelluista syistä

Nykyään kiinteistöverotus on veronmaksajien kesken epäreilua. Kahdesta keskenään samanhintaisesta kiinteistöstä saatetaan maksaa aivan eri suuruisia veroja. Tonttimaiden verotus taas perustuu vanhentuneeseen hintakarttaan eri alueiden hintatasosta.

Veron suuruus määritettäisiin tulevaisuudessa uuden kiinteistön keskimääräisten rakennuskustannusten mukaan. Nämä arvot päivitettäisiin vuosittain. Rakennuskustannuksissa on myös alueellisia eroja, jotka huomioitaisiin uudistuneessa kiinteistöverossa.

Kiinteistöverouudistus muuttaisi myös tonttien verotusta. Niiden vero laskettaisiin tonttimaan markkinahinnan perusteella. Markkinahintataulukoita päivitettäisiin vuosittain. 

YLE:n uutisen mukaan kiinteistöverouudistus on saanut paljon kritiikkiä. Veronmaksajain keskusliitto ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK kritisoivat yhdessä kiinteistönomistajien kanssa uudistusta siitä, ettei veron määrää pysty yksittäisen kiinteistön kohdalla ennakoimaan. Vaikka verotus saattaisi joidenkin kohdalla alentua, tietyillä alueilla kiinteistövero saattaisi nousta jopa 23-kertaiseksi nykytasoon verrattuna. 

Veronmaksajain keskusliitto ja EK eivät myöskään usko, että kunnat laskevat omaa veroprosenttiaan. Kuntien taloustilanne on heikko ja tulevat sosiaali- ja terveysalan uudistukset tulevat vaikuttamaan taloustilanteeseen merkittävästi. Vaarana siis on, että kiinteistöverouudistuksen aiheuttamat korotukset sataisivat kokonaan yksittäisten kiinteistönomistajien maksettavaksi.  

Tämä verohyöty on ulottuvillasi, mikäli käytät osakesäästötiliä arvo-osuustilin sijaan >>

Verouudistukseen kannattaa varautua

Kiinteistöverouudistus laitettiin vielä toistaiseksi jäähylle, mutta on selvää, että uudistus on tulossa ennemmin tai myöhemmin. 1970-luvun kriteereihin perustuva verotus on auttamatta aikansa elänyt. Vaikka viimeisin uudistusesitys sai paljon kritiikkiä osakseen, on esityksellä myös kannattajansa.

Kunnat ja Kuntaliitto pitävät kiinteistöverouudistusta tervetulleena. Koska verotus seuraisi markkinahintoja, kunnilla olisi paremmin mahdollisuuksia tehdä investointeja esimerkiksi liikenteen sujuvoittamiseen. Uudistus poistaisi myös kannustinloukkuja kiinteistönomistajilta: kiinteistön peruskorjaaminen ei enää kasvattaisi veroa, toisin kuin nykyään. 

Verohallituksen mielestä kiinteistöverouudistus selkeyttäisi verotusta. Se tekisi kiinteistöveron määräytymisestä myös oikeudenmukaisempaa. Verohallituksen kannalta olisi hyvä asia lisäksi se, että kiinteistöveroon liittyvä hallinto olisi uudistuksen myötä kevyempää.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Näin asuntolainan korkojen ennustetaan muuttuvan 2022 >>