• Ota yhteyttäinfo@carnivalnews.net

Tag: asunto

Kiinteistöverotus koskettaa jokaista tontin ja rakennuksen omistajaa.

Kiinteistöverotus : näin vero määräytyy

Kiinteistöverotus koskettaa jokaista, joka omistaa tontteja ja rakennuksia. Kiinteistöveron määräytymiselle on omat kriteerinsä, joista osaan vaikuttaa kiinteistön sijainti ja osaan ei. Mikä on kiinteistövero ja miten kiinteistöverotus määräytyy? Lue lisää tästä artikkelista!

Mikä on kiinteistövero ja kuka sitä maksaa?

Kiinteistöllä tarkoitetaan maapohjaa, eli tonttia ja rakennuksia. Kiinteistöverotus ei täten koske esimerkiksi metsää tai yleisiä maa-alueita, kuten katuja.

Kiinteistöveroa maksaa kiinteistön omistaja. Kiinteistöverotiedot postitetaan elokuussa kiinteistöjen omistajille. Samassa ilmoituksessa näkyvät kaikki kiinteistöt, jotka sama omistaja omistaa, vaikka ne olisivat eri kuntien alueella. Vero maksetaan yhdelle tilille, josta Verohallinto tilittää sitten kullekin sijaintikunnalle oman osuutensa.

Kiinteistöveroprosentteja on kaksi erilaista: yleinen kiinteistöveroprosentti sekä veroprosentti, joka lasketaan vakituiseen asumiseen käytettäville rakennuksille.

Lue myös: Näin kryptovaluuttoja verotetaan >>

Kiinteistöverotus määräytyy arvon perusteella

Kiinteistövero lasketaan kiinteistön arvon, eli tontin ja sillä olevien rakennusten arvon perusteella. Arvo määritetään valtiovarainministeriön ja Verohallinnon säännösten perusteella. Tontin, eli maapohjan, arvoon vaikuttaa sen sijainti. Arvo katsotaan tonttihintakartan perusteella. Jos rakennus sijaitsee vuokratontilla, kiinteistövero lasketaan pelkän rakennuksen arvon mukaan. 

Rakennusten verotus määräytyy rakennuksen jälleenhankinta-arvon perusteella. Tämä arvo on määritetty rakennustyypeittäin ja on sama huolimatta rakennuksen sijaintikunnasta. Jälleenhankinta-arvosta vähennetään ikäalennukset.

Kun arvo on määritetty, se kerrotaan kiinteistöveroprosentilla. Tämän veroprosentin määrittää kunta tai kaupunki, jolla kiinteistö sijaitsee. Vuonna 2021 yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93 – 2,0 prosentin välillä kiinteistön verotusarvosta. Vakituisesti asumiskäytössä olevien rakennusten veroprosentti on 0,41 – 1,0 prosentin väliltä. Rakentamattomasta tontista peritään yleensä korkeampaa kiinteistöveroa, jos tontti sijaitsee asuinalueeksi kaavoitetulla alueella. 

Rakennuksen kohdalla kiinteistövero lasketaan rakennuksen kokonaispinta-alan perusteella. Kiinteistöverotus on erilainen riippuen siitä, mihin käyttötarkoitukseen rakennus on tarkoitettu: esimerkiksi asuinrakennuksen vero on eri kuin lämpöeristämättömän talousrakennuksen. Myös keskeneräisestä rakennuksesta maksetaan kiinteistöveroa sen perusteella, mikä on rakennuksen valmiusasteprosentti. 

Oletko sinäkin saanut tällaisia huijausviestejä?

Kiinteistöverotus on uudistuksen alla

Kiinteistöveron suuruuteen vaikuttavat kriteerit ovat peräisin 1970-luvulta. Silloin tonttien ja rakennusten hinta oli aivan eri tasoa mitä nyt, eivätkä kriteerit ota huomioon tonttien ja rakennusten ajantasaista arvokehitystä niin hyvin mitä pitäisi. 

Valtionvarainministeriön selvitysten mukaan kiinteistöveron taso on jäänyt jälkeen yleisestä hinta- ja arvokehityksestä. Maapohjien osalta on tapahtunut runsaasti alueellista eriytymistä: tonttien hinnat vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Uudistuksessa luotaisiin myös arvostusperusteet uusille rakennustyypeille, joita ei ollut nykyistä kiinteistöverojärjestelmää päätettäessä.

Hei asuntovelallinen: 12 kk euribor nousee…mutta kuinka paljon?

Kiinteistöveroon on pyritty tekemään uudistus jo useamman vuoden ajan, mutta uudistus on aina jäänyt suunnitteluasteelle. Uusimman uudistuksen piti astua voimaan vuoden 2023 alussa, mutta se päätettiin jättää kuitenkin toteuttamatta. 

Päätöksen syynä ovat korkojen nousemisesta sekä sähkön hinnannoususta johtuva suuri paine kotitalouksien maksukyvylle. Kiinteistövero olisi joillakin alueilla noussut uudistuksen myötä merkittävästi nykyisestä. Kiinteistöverotuksen perusteita ollaan kuitenkin muuttamassa, kenties jo lähivuosina. 

Mistä kiinteistöverouudistuksessa on kyse? Lue lisää täältä >>

Kiinteistöverouudistus oli tarkoitus tulla voimaan vuonna 2024, mutta se viivästyi jälleen. Mistä on kyse?

Kiinteistöverouudistus tulee… tai ei sittenkään

Kiinteistöverouudistus on ollut jo useamman hallituksen pöydällä tulematta silti koskaan voimaan. Myös viimeisin uudistusesitys jäi lopulta toteutumatta. Uudistuksen toteutuessa verotus saattaisi muuttua joidenkin kiinteistöjen osalta merkittävästi. Mistä uudistuksessa on kyse ja miksi sitä ei vieläkään saatu vietyä maaliin asti?

Miksi kiinteistöverouudistus on tarpeellinen?

Valtionvarainministeriön teettämien selvitysten mukaan kiinteistöveron taso on jäänyt selvästi jälkeen yleisestä hinta- ja arvokehityksestä. Maapohjien osalta on tapahtunut lisäksi alueellista eriytymistä: tonttien hinnat vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Uudistuksen myötä halutaan myös luoda arvostusperusteet uusille rakennustyypeille, joita ei ollut nykyistä kiinteistöverojärjestelmää päätettäessä. 

Kiinteistöveron perustana olevaa arvostusjärjestelmää ollaan siis kehittämässä paremmin nykytilannetta vastaavaksi. Veron halutaan mukautuvan todellisiin hintaeroihin eri alueiden välillä. 

Nykyinen kiinteistövero perustuu 1970-luvulla määritettyihin kriteereihin. Kiinteistöverouudistus tähtää siihen, että vero olisi sidottu paremmin tonttien ja kiinteistöjen ajantasaiseen markkina-arvoon. 

Lue myös: Verotetaanko kryptovaluuttoja ja jos, niin miten?

Joko kiinteistövero uudistuu vuonna 2023?

Kiinteistöverouudistus on ollut valmisteilla jo useamman hallituskauden aikana, mutta vihdoin viime keväänä se lähti lausuntokierrokselle eduskuntaan. Ongelma on jo pidempään ollut se, että kiinteistöjen arvot eivät vastaa verotuksessa niiden todellista arvoa. Veroa maksetaan siis vähemmän kuin mikä kiinteistön todellinen nykyinen arvo markkinoilla on. 

Kiinteistövero määräytyy kiinteistön arvon ja kunnan määrittämän veroprosentin mukaan. Uudistuksen tavoitteena ei ole lisätä kiinteistöveron määrää. Kuntien oletetaan pitävän veroprosenttinsa tasolla, jolla kiinteistöveron kokonaismäärä pysyy samana, vaikka markkinahintaan perustuva veron osuus paikoitellen nousisi. 

Alun perin kiinteistöverouudistuksen piti tulla voimaan vuonna 2024. Hallitus kuitenkin päätti olla antamatta uudistusesitystä eduskunnan käsittelyyn, sillä taloudellinen tilanne on kotitalouksille tällä hetkellä muutenkin todella haastava. Kiinteistöverouudistus siis siirtyy jälleen. Varmaa kuitenkin on, että kiinteistöverotusta ollaan uudistamassa vielä tarkentumattomassa aikataulussa. 

Verot nousee ja euron arvo heikkenee…pitäisikö olla huolissaan?

Kiinteistöverouudistus on saanut kritiikkiä – perustelluista syistä

Nykyään kiinteistöverotus on veronmaksajien kesken epäreilua. Kahdesta keskenään samanhintaisesta kiinteistöstä saatetaan maksaa aivan eri suuruisia veroja. Tonttimaiden verotus taas perustuu vanhentuneeseen hintakarttaan eri alueiden hintatasosta.

Veron suuruus määritettäisiin tulevaisuudessa uuden kiinteistön keskimääräisten rakennuskustannusten mukaan. Nämä arvot päivitettäisiin vuosittain. Rakennuskustannuksissa on myös alueellisia eroja, jotka huomioitaisiin uudistuneessa kiinteistöverossa.

Kiinteistöverouudistus muuttaisi myös tonttien verotusta. Niiden vero laskettaisiin tonttimaan markkinahinnan perusteella. Markkinahintataulukoita päivitettäisiin vuosittain. 

YLE:n uutisen mukaan kiinteistöverouudistus on saanut paljon kritiikkiä. Veronmaksajain keskusliitto ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK kritisoivat yhdessä kiinteistönomistajien kanssa uudistusta siitä, ettei veron määrää pysty yksittäisen kiinteistön kohdalla ennakoimaan. Vaikka verotus saattaisi joidenkin kohdalla alentua, tietyillä alueilla kiinteistövero saattaisi nousta jopa 23-kertaiseksi nykytasoon verrattuna. 

Veronmaksajain keskusliitto ja EK eivät myöskään usko, että kunnat laskevat omaa veroprosenttiaan. Kuntien taloustilanne on heikko ja tulevat sosiaali- ja terveysalan uudistukset tulevat vaikuttamaan taloustilanteeseen merkittävästi. Vaarana siis on, että kiinteistöverouudistuksen aiheuttamat korotukset sataisivat kokonaan yksittäisten kiinteistönomistajien maksettavaksi.  

Tämä verohyöty on ulottuvillasi, mikäli käytät osakesäästötiliä arvo-osuustilin sijaan >>

Verouudistukseen kannattaa varautua

Kiinteistöverouudistus laitettiin vielä toistaiseksi jäähylle, mutta on selvää, että uudistus on tulossa ennemmin tai myöhemmin. 1970-luvun kriteereihin perustuva verotus on auttamatta aikansa elänyt. Vaikka viimeisin uudistusesitys sai paljon kritiikkiä osakseen, on esityksellä myös kannattajansa.

Kunnat ja Kuntaliitto pitävät kiinteistöverouudistusta tervetulleena. Koska verotus seuraisi markkinahintoja, kunnilla olisi paremmin mahdollisuuksia tehdä investointeja esimerkiksi liikenteen sujuvoittamiseen. Uudistus poistaisi myös kannustinloukkuja kiinteistönomistajilta: kiinteistön peruskorjaaminen ei enää kasvattaisi veroa, toisin kuin nykyään. 

Verohallituksen mielestä kiinteistöverouudistus selkeyttäisi verotusta. Se tekisi kiinteistöveron määräytymisestä myös oikeudenmukaisempaa. Verohallituksen kannalta olisi hyvä asia lisäksi se, että kiinteistöveroon liittyvä hallinto olisi uudistuksen myötä kevyempää.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Näin asuntolainan korkojen ennustetaan muuttuvan 2022 >>